Helsingin kaupunki tiedotti eilen torstaina keskeyttävänsä uusien katujen rakentamisen Kruunuvuorenrannan Stansvikinkalliolla toistaiseksi.
Syy keskeytykselle on maastokatselmuksen yhteydessä työmaa-alueen eteläreunalta löytynyt noro eli pieni virtavesi tai uoma.
Vesilain mukaan muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron luonnontilan vaarantaminen on kielletty.
Ylen haastatteleman Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskosken mukaan noro löytyi maanantaina.
Uutisoinnin jälkeen Yle sai yhteydenottoja, joiden mukaan noro on ollut kaupungin tiedossa jo kauan.
Noro mainitaan ainakin muutamassa erillisessä selvityksessä, joita kaupunki on hyödyntänyt asemakaavojen suunnitteluun.
Stansvikin kartanopuiston hoito- ja kehittämissuunnitelma 2023–2033 -julkaisun lähteeksi on merkitty Stansvikin kyläyhdistyksen Faunaticalta vuonna 2014 tilaama selvitys. Sen mukaan Stansvikinrannassa on noro.
Lisäksi samaisen julkaisun lähteenä on käytetty Environ vuonna 2005 tekemää Kruunuvuorenrannan luontoselvitystä. Sen mukaan samaisessa kohdassa Stansvikinrannassa on kausikuiva puro. Kyseinen selvitys on Helsingin kaupungin tilaama.
Noro mainitaan myös Uudenmaan liiton tekemässä Uusimaa 2050 Luontoselvityskohteiden maakunnallinen arvo -selvityksessä Tahvonlahden eli Kruunuvuorenrannan alueen kohdalla.
Näin kaupunki kommentoi dokumentteja
Ville Lehmuskoski ei osaa ottaa kantaa siihen, ovatko edellä mainitut dokumentit Helsingin kaupungille tuttuja.
– Viimeisen viikon aikana olemme kaupungin toimialalla selvittäneet erittäin perusteellisesti tämän asian taustoja useammassakin eri palvelussa. Tämän hetken tietoni on se, että maanantaina löytyneestä norosta meillä ei ole ollut tietoja missään puolella taloa, Lehmuskoski sanoo.
Tämän hetken tietoni on se, että maanantaina löytyneestä norosta meillä ei ole ollut tietoja missään puolella taloa.
kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski
Lehmuskosken mukaan joissain luontoselvityksissä on voinut nousta esiin erilaisia vesielementtejä, joita ei ole kuitenkaan kirjattu lain suojelemiksi.
– Erilaisia vesielementtejä ja noroja on ollut esillä suurympäristössä. On ollut epäselvyyttä, mitkä niistä ovat luonnontilaisia noroja eli vesilain suojelemia ja mitkä eivät. Tiedän, että asiassa on ollut tulkinnanvaraisuutta ja epäselvyyttä. Joissain tilanteissa noroa ei ole noteerattu vesilain suojelemaksi, mutta myöhemmin on voinutkin tulla ilmi, että se olisi vesilain suojelema.
Poliisi selvittää asiaa
Yle uutisoi muutama päivä sitten, että Stansvikin metsään on leiriytynyt mielenosoittajia, jotka vastustavat alueen rakentamista ja puiden kaatamista.
Eräs hakkuiden vastustajiin kuuluva yksityishenkilö on tehnyt poliisille rikosilmoituksen, jossa pyydettiin selvittämään, tehdäänkö alueella ympäristörikosta.
Helsingin poliisin tutkinnanjohtaja Harri Saaristolan mukaan Stansvikin alueesta on tehty muutama tutkintapyyntö poliisille.
– Asiaa selvitellään. En ota tapaukseen soveltuviin rikosnimikkeisiin tässä vaiheessa tarkemmin kantaa.
Saaristolan mukaan tutkintapyyntöihin liittyvät jutun alussa mainitut luontoselvitykset.
Lehmuskosken mukaan poliisi ei ole ollut häneen yhteydessä.