Edesmennyt presidentti Martti Ahtisaari tunnettiin etenkin rauhan rakentajana. Peräti kolmella mantereella auttanut Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2008.
Rauhan teema näkyy hänen ehkä tunnetuimmassa sitaatissaan:
– Rauha on tahdon asia, Ahtisaari sanoi Nobel-puheessa Oslossa.
Puhe jää muutenkin historiaan. Ahtisaari oli vakaasti sitä mieltä, että jos ihmiset työskentelevät yhdessä, löytyy ratkaisuja.
Video näyttää hetken, kun Ahtisaari kuulee Nobel-palkinnosta:
”Kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa”
Ahtisaari uskoi ratkaisuihin.
– Sodat ja kriisit eivät ole väistämättömiä. Ne ovat seurausta ihmisten toimista, hän sanoi Nobel-puheessaan.
Tämä usko kantoi.
– Uskon edelleen, että kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa. Jos vain on poliittista tahtoa, Ahtisaari kirjoitti kymmenen vuotta myöhemmin.
Hän korosti usein olevansa itsekin sodan lapsi, jonka piti lähteä evakkoon oman maan sisällä.
Ahtisaari kertoi yrittävänsä herätä joka aamu kuin se olisi elämän ensimmäinen aamu.
– Minusta on hienoa herätä joka aamu ja miettiä, mitähän jännittävää tämä päivä tuokaan tullessaan, Suomen Kuvalehti siteerasi häntä.
Ei liene sattumaa, mikä oli hänen kampanjalaulunsa.
– Rakastan elämää.
Kuuntele videolta, miltä Ahtisaaren tulkinta kappaleesta voittoiltana helmikuussa 1994 kuulosti:
”Emme voi vuosia vain teeskennellä”
Martti Ahtisaari ei kumarrellut kuvia. Hän vaati Nobel-puheessaan Yhdysvaltain silloista uutta presidenttiä Barack Obamaa laittamaan Lähi-idän rauhanrakentamisen etusijalle.
Samaa hän vaati EU:lta, Venäjältä ja YK:lta.
– Emme voi vuosia vain teeskennellä tekevämme jotain.
Tämä ajatus on erittäin ajankohtainen myös nyt.
Ahtisaari lähetti vielä myöhemmin tiukat jouluterveiset presidentti Obamalle Ylen Ykkösaamussa vuonna 2010.
– Toivon, että hän alkaisi ansaita rauhan Nobeliaan ja keskittyisi Lähi-idän rauhanneuvotteluihin ja eurooppalaisille johtajille sanoisin, että teidän täytyy tehdä sama.
Samassa haastattelussa hän kuvasi itseään ja suomalaisia neuvottelijoita vaatimattomasti.
– Sen paremmin Martti Ahtisaari kuin Pekka Haavistokaan eivät ole mitään ihmemiehiä. Me olemme saaneet tilaisuuden näyttää, että osaamme sovitella. Tällaisia ihmisiä tunnen paljon Suomessa, Ahtisaari totesi.
Ahtisaari kantoi huolta maailmalla etenkin nuorten työllisyydestä. Köyhyys ja toivottomuus ovat kasvualustaa terrorismille.
”Ai peijoona”
Kansainvälisyyden lisäksi Ahtisaareen yhdistyi annos kansanmiestä. Yksi mieluunpainuvimmista televisioesiintymistä oli Tuttu Juttu Show'ssa vuonna 1994.
Ahtisaaren letkautukset, kuten ”Ai peijoona” ja ”Miten voi karjalaispoika unohtaa” saattoivat joidenkin arvioiden mukaan jopa ratkaista presidentinvaalin.
Kompastuskiveksi tietovisassa osoittautuivat Martti Ahtisaaren kokkaustaidot. Eeva Ahtisaari arvasi oikein, minkä karjalanpiirakan hänen miehensä oli rypyttänyt, mutta karjalanpaistista pariskunta oli eri mieltä.
Eeva ja Martti Ahtisaaren mutkattomuus jäi muistiin. Ohjelmasta tuli jopa jonkinlainen mittatikku lauantaiseen presidenttiehdokkaiden esiintymiseen Ylen Elämäni biisi -musiikkiohjelmassa.
Rakkaustarina
Ahtisaarien rakkaustarina teki vaikutuksen suomalaisiin. Nuoret tapasivat toisensa jo teineinä, mutta Martti Ahtisaaren muutto Ouluun erotti heidät.
Kun he yli vuosikymmen myöhemmin taas tutustuivat, päätti Ahtisaari toimia nopeasti.
Ilta-Sanomat kertoo, kuinka vuonna 1968 erään illanvieton päätteeksi Martti Ahtisaari antoi Eevalle käyntikorttinsa, jonka kääntöpuolella oli yksi tärkeä kysymys.
Eeva Ahtisaari soitti keskellä yötä takaisin. Hänen vastauksensa kysymykseen oli myönteinen, ja häitä juhlittiin vielä saman vuoden kesällä.
– Elämä olisi ollut aivan toisenlainen, jollen olisi onnistunut saamaan puolisokseni naista, joka oli minua vuotta vanhempi ja hemmetin paljon viisaampi, Martti Ahtisaari sanoi vuonna 2017 julkaistussa Ahtisaari-dokumentissa.
– Teen aika nopeasti sen, mitä Eeva sanoo. Tässä on sellainen 50 vuoden viisaus, Ahtisaari kuvasi Ilta-Sanomien haastattelussa.
Nato-optio
Presidentti Ahtisaaren kaudella Suomi liittyi Euroopan unioniin. Ahtisaari puhui myös Naton puolesta aikana, jolloin se ei kotimaassa ollut suosittua. Tämä osoittaa, miten itsenäinen ajattelija Ahtisaari oli.
– Kun seuraa tätä kotimaista mielipidekeskustelua, niin en oikein usko, että Nato-jäsenyys etenee. Täytyy nyt katsoa, että missä joukossa me sitten olemme. Alammeko olla Ukrainan ja Valko-Venäjän kanssa samoissa ryhmissä loppurätingissä. Täytyy hiukan katsoa, että miten se vaikuttaa Suomen brändiin, Suomen kuvaan maailmalla. Ottaen myös historiallisen taustamme huomioon, Ahtisaari huomautti vuonna 2010 Ylellä.
Hän ei pitänyt Natoa uhkana, vaan rauhanoperaationa.
– Joskus minua vaivaa myös se, ettemme jaksa ottaa askelta liittyäksemme Naton jäseneksi. Tämä on keskeinen rauhanturvaoperaatio joka tapauksessa tänä päivänä, Ahtisaari sanoi vuonna 2010.
”Jumalan siunausta”
Suomessa oli jo vakiintunut tapa, ettei presidenttien uudenvuodenpuheissa toivotettu Jumalan siunausta.
Martti Ahtisaari teki kaudellaan tässä poikkeuksen.
– Toivotan kaikille kansalaisille hyvää alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta, päättyi hänen viimeinen uudenvuodenpuheensa suomalaisille 1. tammikuuta vuonna 2000.