Suomessa karjalaisia juuria on yli miljoonalla ihmisellä, ja oman sekä perheen ja suvun tausta kiinnostaa evakkojen ja siirtokarjalaisten jälkeläisiä, kertoo Karjalan liiton toiminnanjohtaja Minna Anttonen.
Anttosen mukaan karjalaisuus kiinnostaa, ja tähän on vaikutuksensa myös maailmanpoliittisilla tapahtumilla.
Viime vuonna ilmestynyt Merja Mäen esikoisteos Ennen lintuja ja siitä nyt valmistuva näytelmä Seinäjoen kaupunginteatterissa ovatkin yksi esimerkki siitä, että evakkotarinat olisi monien mielestä kerrottava nyt.
Kirjan fiktiivinen päähenkilö Alli on lähtenyt evakkoon Laatokalta talvisodan aikana ja päätynyt Seinäjoelle.
Kauhavalaisen kirjailija ja opettaja Merja Mäen kirjoittama ja Gummeruksen kustantama esikoisteos Ennen lintuja julkaistiin viime vuonna.
Romaani on palkittu esimerkiksi Tulenkantajat -tunnustuksella ja sen käännösoikeudet on myyty jo Ukrainaan, Ruotsiin ja Ranskaan.
Teatterinäytelmä saa ensi-iltansa Seinäjoella tänä viikonloppuna.
Trauma
Ennen lintuja -romaani on tarina ihmisyydestä, vaikka sen viitekehys on historiallinen ja faktat mahdollisimman todenmukaisia, Merja Mäki kuvailee.
– Yksi tärkeä teema romaanissa on koti-ikävä ja se, että sodan aikaan kotoa oli pakko lähteä. Koti-ikävään sekoittuu tuolloin ehkä katkeruutta ja voimakkaampaa surua verrattuna siihen, että lähtö olisi ollut jotenkin vapaaehtoinen.
Mäen isoäiti joutui lähtemään evakkoon Käkisalmen maalaiskunnasta talvisodan aikana.
Mäki uskoo, että yhteiskunnan ilmapiiri oli sodan jälkeen pitkään sellainen, ettei surulle ja tapahtumien käsittelylle ole ollut aikaa. Tämä voisi selittää myös nyt kasvavaa kiinnostusta karjalaisuutta ja menneisyyttä kohtaan.
– Ehkä rauhan aikaa on kestänyt riittävän kauan, ja on tullut myös tilaa ja keinoja käsitellä myös kaikkein kipeimpiä kokemuksia, Mäki pohtii.
Se, mitä Euroopassa tapahtuu nyt, tekee karjalaisuudesta Mäen mielestä todella ajankohtaisen.
– Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on aktivoinut uudelleen meidän oman ylisukupolvisen, kansallisen sotatraumamme, Mäki sanoo.
Karjalaisuus
Laajempaa tai lisääntyvää kiinnostusta nimenomaan karjalaisuutta kohtaan on kuitenkin vaikeaa mitata.
– Mutta, jos katsoo taiteen tuottamisen ja tutkimuskiinnostuksen sekä perinteen tallentamisen näkökulmista, niin kiinnostusta on paljon ja uusiakin tapoja tuottaa ja tallentaa perinnettä saadaan koko ajan, Minna Anttonen Karjalan liitosta pohtii.
Nuoret ovat olleet viime vuosina karjalaisista taustoistaan kiinnostuneempia kuin aikaisemmin, ja esimerkiksi karjalan kieltä ja kulttuuria voi opiskella laajasti Itä-Suomen yliopistossa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut Anttosen mukaan esimerkiksi siten, että siirtokarjalaiset eivät voi enää turvallisesti vierailla Venäjällä eli Neuvostoliitolle pakkoluovutetulla kotiseudulla.
Anttonen toteaa, että hän ei ole trauma-asiantuntija, mutta muistaa sanottavan, että sotatraumat voivat yltää neljänteen sukupolveen asti.
Yhteiskunnan ilmapiiri ja poliittinen tilanne vaikuttavat myös siihen, mitä asioita tuodaan julki ja mitä jätetään ihan vain itselle tai korkeintaan jaetaan lähimpien kanssa, Anttonen miettii.
– Mutta ehdottomasti evakkotarinoiden aika on viimeistään nyt.
Toivo
Ennen lintuja -teatterinäytelmän ohjannut Hanna Ojala kertoo olevansa evakko kolmannessa polvessa ja kolmen isovanhemman kautta.
Ojalalle karjalaisuus merkitsee tietynlaista kodittomuuden tunnetta ja kaipuuta.
Ojala kertoo halunneensa jo pitkään ohjata talvi- tai jatkosodasta kertovaan esityksen.
– Evakkous on minulle henkilökohtainen asia ja Ennen lintuja -romaani onnistui koskettamaan minua kovasti. Tämä oli hyvä lähtökohta ohjaustyölle, Ojala kuvailee.
Näytelmä, niin kuin kirjakin, kertoo ennen kaikkea ihmisyydestä, rakastamisesta, sodasta ja siirtolaisuudesta.
Merja Mäelle näytelmä tiivistää saman viestin, jonka hän on halunnut romaanillaan antaa.
– Sodan äärimmäisistä oloista ja vaikeuksista huolimatta aina jäljellä on toivo.