Moni aloittaa aamun katsomalla kännykästään sähköpörssin päivän hinnat.
Vielä nyt syksylläkin, erityisesti viikonloppuisin, kuluttajaa on ilahduttanut toistuvasti alle senttiin kilowattitunnilta laskenut sähkön hinta.
Yksi hintaa nostava tai laskeva syy on uusiutuvan energian tuotanto. Tuulisina päivinä sähkö on usein edullisempaa.
Mutta aina ei tuule. Hinnanvaihtelut ovat tulleet jäädäkseen.
Halvimman ja kalleimman tunnin keskimääräinen ero on ollut tänä vuonna seitsemän senttiä kilowattitunnilta. Suurimmillaan sähkönhinta on vaihdellut yhden päivän aikana 45 senttiä kilowattitunnilta.
Suuret aurinko- ja tuulisähkön tuottajat suunnittelevat jättimäisten energiavarastojen rakentamista Suomeen. Niiden avulla yhtiöt voisivat nykyistä paremmin suojautua sähkön alhaiselta markkinahinnalta.
Liiketoiminnalta putoaa pohja, jos markkinahinta pysyttelee pitkään nollan tuntumassa.
Kuluttajalle muutos tarkoittaa sitä, että ilmaisen pörssisähkön tunteja on tulevaisuudessa vähemmän, kun kaikkea tuulisina päivinä tuotettua sähköä ei tarvitse myydä heti sähkön tukkumarkkinoille.
Markkinahinnan ollessa alhaalla, uusiutuvaa sähköä varastoitaisiin akkuihin. Sähköä puolestaan myytäisiin markkinoille, kun siitä saa kohtuullisen korvauksen.
Edellytyksenä on, että markkinahinta vaihtelee riittävästi päivän aikana.
– Kun hintaero on pysyvästi 15 senttiä kilowattitunnilta, akkuvarastojen rakentaminen on kannattavaa, sanoo energiavarastoista vastaava sijoitusjohtaja Ville Rimali Taaleri Energiasta.
Kyse on akkuvarastoista, joihin kyettäisiin varastoimaan tuhansia megawattitunteja sähköä. Niitä on tarkoitus rakentaa tuulipuistojen yhteyteen ja muihin sopiviin paikkoihin lähelle sähkön kantaverkkoa.
– Pystyttäisiin tarjoamaan akuista energiaa ydinvoimalan tuotannon verran joko kahdeksi tai neljäksi tunniksi, sanoo Rimali.
Kyse on noin miljardin euron arvoisesta investoinnista.
– Me arvioimme, että tällaisia suuria energiavarastoja on kannattava alkaa rakentaa 3–5 vuoden kuluttua, pohtii Rimali.
Energiavarastoja toimii jo tasaamassa sähkön hintaa esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Saksassa.
Tekoäly avuksi sähkön myyntiin
Akkuihin varastoitu sähkö ei välttämättä päädy koskaan sähkön tukkumarkkinoille. Sähkön tuottajat etsivät akun tehokapasiteetille ja varastoidulle sähkölle tuottavimman kohteen, eikä se aina ole pörssisähkö.
Apuna on tekoäly, joka analysoi ja ennustaa sähkön hintaa ja sähköjärjestelmän tehontarvetta.
– Tekoälyn avulla käsitellään kulutus- ja tuotantodataa, säätietoja ja seurataan miten markkinahinta muuttuu reaaliajassa. Näiden pohjalta tekoäly tekee päätöksiä, mille markkinoille sähköä tarjotaan, sanoo toimitusjohtaja Henri Taskinen Capalo AI oy:stä.
Kuopiolainen startup-yritys optimoi tekoälyn avulla energiavarastojen käyttöä ja sähkön myymistä. Toisin sanoen, tavoitteena on taata parempi tuotto asiakkaille ja vakaampi sähköjärjestelmä kaikille.
Tekoälyn avulla tapahtuva energia-alan optimointi on nopeasti kasvavaa liiketoimintaa. Capalo AI keräsi juuri päättyneellä rahoituskierroksella puolen miljoonan euron rahoituksen. Yritys aikoo laajentua lähiaikoina myös Ruotsiin.
Syynä tekoälyn hyödyntämiseen on se, että sähkömarkkina on muuttunut niin monimutkaiseksi ja vaikeasti ennustettavaksi, ettei ihminen enää kykene tekemään riittävän nopeasti tarvittavia päätöksiä.
– Mitä enemmän rakennetaan tuuli- ja aurinkovoimaa, sitä enemmän myös tuotanto heittelee, jolloin myös markkinat muuttuvat nopeammin, ja tarvitaan nopeita päätöksiä, kuvailee Taskinen muutosta.
Myös sähköstä maksettava hinta vaihtelee tulevaisuudessa jopa vartin välein, ja hintaerot eri markkinapaikoilla ovat merkittäviä.
Aluksi tekoäly voi tarjota akkujen tehoa esimerkiksi kantaverkkoyhtiö Fingridin reservimarkkinoille, jossa sähköä tarvitaan tuotannon ja kulutuksen välille syntyvän epätasapainon tasoittamiseen.
Hetkeä myöhemmin kannattavampaa saattaakin olla myydä sähköä Pohjoismaiden sähköenergian markkinapaikkaan Nord Pooliin. Tulevan päivän kauppaa käydään Spot-markkinoilla, ja lähituntien tarpeeseen sähköä löytyy Intraday-markkinoilla.
– Akkuihin sijoittavilla on katseet nimenomaan sähkömarkkinoille rakennettavissa akuissa, koska markkina on siellä suurempi kuin sähköverkkoa tasapainottavassa reservimarkkinassa, ja sähkömarkkinoilla nähdään pian tarpeeksi hintavaihtelua, sanoo sijoitusjohtaja Ville Rimali Taaleri Energiasta.
Kotitalouksien pienet aurinkovoimalat tuottamaan
Tällä hetkellä sähkön pientuottajat, siis kotitaloudet, taloyhtiöt ja vaikkapa maatilat, myyvät ylimääräiseksi jäävän aurinkosähkön sähköyhtiölle, joka maksaa siitä pörssisähkön mukaisen hinnan.
Spot-hinnan ollessa korkealla tuottaja tekee sähköllä hyvän tilin, mutta kun tuotantoa on aurinkoisena päivänä paljon, hintakin laskee.
Capalo AI:n toimitusjohtaja Henri Taskinen sanoo, että tulevaisuudessa tekoälyä voidaan hyödyntää myös pientuotannon optimoinnissa. Järjestelmä laskisi kannattaako akuissa olevaa sähköä hyödyntää itse, vai myydä markkinoille.
Se nostaisi myös kotitalouksien saamaa hintaa myymästään aurinkosähköstä.
Tämä tosin edellyttää, että taloyhtiöt ja muut sähkön pientuottajat hankkivat akkuvarastoja, joihin päivällä tuotettua aurinkosähköä varastoidaan.
Tähän asti investoinnit pieniin akustoihin ovat olleet harvoin kannattavia, mutta Taskinen laskee, että tekoälypohjaisen optimoinnin ansiosta akkuvarastojen hankinta tulee kannattavaksi.
– Kun pienempää kapasiteettia on monessa paikassa, ja ne summataan yhteen, niin silloin ne voivat olla hyvinkin tasapainottamassa koko kantaverkkoa.
