Sähkönkuluttaja voi varautua alkavaan talveen levollisin mielin ainakin, jos ottaa vertailukohdaksi viime vuoden.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruususen mukaan sähköntuotannossa on tällä hetkellä vahvat lähtökohdat niin Euroopassa, Pohjoismaissa kuin Suomessakin.
Ala ei kuitenkaan ole palaamassa kokonaan Venäjän hyökkäyssotaa edeltävään aikaan. Ruususen mukaan hinnanvaihtelut ovat ainakin toistaiseksi tulleet jäädäkseen, mutta vuoden takaisia pidempiaikaisia hinnannousuja tuskin on luvassa.
– Välillä hinnat ovat korkeammalla ja välillä alempana. Tämä on varmaan se meidän normaali jonkin aikaa. Toisaalta se tarjoaa myös mahdollisuuden hyödyntää hintavaihtelua, Ruusunen vinkkaa.
Sääilmiöt määrittävät hintatason
Hintatason vaihtelua selittää se, että venäläisen kaasun sijaan sähköntuotannossa nojataan entistä enemmän uusiutuviin energialähteisiin. Erityisesti tuulivoiman merkitys on korostunut.
– Meillä on Suomessakin monta tuhatta megawattia tuulivoimaa, jonka volyymi riippuu tietysti siitä, kuinka paljon tuulee, Ruusunen sanoo.
Energiamarkkinoilla on jo vuosikymmenien ajan totuttu seuraamaan lämpötilan ja sademäärien vaikutuksia sähkön kulutukseen ja hintaan. Ruususen mukaan tuulesta on nyt tullut kolmas peruspilari.
Yllätyksiä voi aina olla luvassa
Sähkön hinta on ollut koko kuluvan vuoden edellisvuotta matalammalla tasolla. Pörssisähkön huippu nähtiin viime vuonna elokuussa, kun sähköstä sai pulittaa keskimäärin 32,43 senttiä kilowattitunnilta.
Tämän vuoden elokuussa vastaava hinta oli 8,22 snt/kWh. Nyt sähkön hintaa ennustavat futuurit ennakoivat, että talven yli mennään alle kymmenen sentin hinnoissa.
Vaikka Ruusunen ei lähtökohtaisesti usko pidempiaikaisiin hinnankorotuksiin, voi epävarmassa maailmantilanteessa aina käydä jotain odottamatonta, kuten lokakuussa tapahtunut Suomenlahden Balticconnector-kaasuputken vaurioituminen osoitti.
Ongelmia voi toki kertyä arkisemmista asioistakin. Esimerkiksi tämän vuoden elokuussa oli hetken aikaa tilanne, että Suomen ja Ruotsin välistä sähkönsiirtoa rajoitti huoltotyöt, Olkiluoto 2:n sähköntuotannon keskeytti kosteusongelmat ja Fortumin Loviisan ydinvoimalaitos oli vuosihuollossa.
– Se riski on aina olemassa teknisissä järjestelmissä. Samanlaisia tilanteita voidaan tietysti nähdä myös kovien pakkasten aikaan, Ruusunen toteaa.