Pienen Norjassa perustetun ja Suomessa toimivan kirkon johtajille järjestettiin mittavia lainoja veroparatiiseista käsin. Rahat olivat kerätty alun perin lahjoituksina kirkon jäseniltä.
Brunstadin kristillisellä kirkolla on maailmanlaajuisesti noin 25 000 jäsentä, joista muutama sata on suomalaisia. Kirkko tunnetaan myös nimellä Smithin ystävät.
MOT-toimituksen haltuunsa saamien asiakirjojen mukaan Smithin ystävien paikalliset seurakunnat ja kirkko siirsivät 2000- ja 2010-luvuilla kymmeniä miljoonia euroja Kyproksen veroparatiisiin. Rahoja oli tarkoitus käyttää ensisijaisesti seurakuntien tukemiseen ja hyväntekeväisyyteen.
Rahoja lainattiin kuitenkin yksityisille yrityksille ja henkilöille Norjassa, Suomessa ja monissa muissa. Yksi merkittävä lainojen saaja salatuissa järjestelyissä oli norjalainen uskonnollinen johtaja Kåre J. Smith. Hänen isoisänsä perusti kirkon yli sata vuotta sitten.
Asiakirjojen mukaan Kåre Smithin yhdessä liikekumppaninsa kanssa omistamat yhtiöt saivat vähintään useita miljoonia euroja lainoja Kyprokselta.
Asiakirjat ovat peräisin uudesta Cyprus Confidential -vuodosta. Se käsittää noin 3,6 miljoonaa Kyproksen veroparatiisista vuodettua yritysten asiakirjaa ja sähköpostia. MOT-toimitus sai aineiston haltuunsa kansainvälisen toimittajajärjestön ICIJ:n kautta.
On poikkeuksellista, että pieni kirkko käyttää laajamittaisesti veroparatiiseja ja siirtää sinne jäseniensä varoja. Osa kirkon jäsenistä ei ole ollut tietoinen siitä, miten heidän lahjoittamiaan rahoja on käytetty.
Kåre J. Smith: En saanut lainoja, vaan tein lahjoituksia
Kåre J. Smith ei antanut MOT:lle haastattelua. Sähköpostitse hän kiisti saaneensa lainoja tai hyötyneensä kirkon ja seurakuntien Kyprokselle lähettämistä rahoista.
Myöhemmin Kåre J. Smithin asianajaja lähetti MOT:lle sähköpostin. Asianajajan mukaan todellisuudessa Kåre J. Smith lahjoitti yhdessä ”muutaman muun henkilön kanssa” yhteensä yksitoista miljoonaa euroa kirkkoa lähellä olevalla säätiölle.
Lahjoitusrahat olivat asianajan mukaan peräisin Venäjällä tehdyistä kiinteistökaupoista.
Asianajajan mukaan Kåre Smith ei ole ”saanut senttiäkään” kirkon Kyprokselle lähettämistä varoista. Väite on ristiriidassa lainasopimusten kanssa, joita MOT on tutkinut.
Talousrikoksiin erikoistunut Norjan poliisiyksikkö Økokrim tutki Smithin toimia vuonna 2017, mutta häntä vastaan ei nostettu syytteitä. Tutkinta alkoi, kun Nordea-pankki teki rahanpesuilmoituksen Kåre Smithistä ja tämän liikekumppanista.
Kirkko: ”Mustamaalauskampanja”
Smithin ystävien johtajat Norjassa ja Suomessa eivät antaneet MOT-toimitukselle haastattelua. Sähköpostissaan kirkko ilmoitti, etteivät sen edustajat ole syyllistyneet rikoksiin tai väärinkäytöksiin.
Kirkon johto Suomessa ja Norjassa toi myös esille epäilyksensä, jonka mukaan toimituksen hallussa olevat asiakirjat olisivat väärennettyjä.
Dokumenttien aitoutta on varmennettu useilla eri tavoilla ja hankkimalla lisätietoja myös julkisista lähteistä, kuten eri maiden kauppa- ja kiinteistörekistereistä.
Smithin ystävien johdolle Suomessa ja Norjassa tarjottiin myös mahdollisuutta käydä läpi keskeinen aineisto yhdessä toimituksen edustajan kanssa, mutta se kieltäytyi mahdollisuudesta.
Kirkon mukaan on myös mahdollista, että MOT:n hallussa olevat Kåre Smithiin liittyvät lainasopimukset koskisivat toista samannimistä henkilöä.
Toimitus on varmistanut, että kyse on oikeasta Kåre Smithistä. Aineistossa on Kåre Smithin passikopio, hänen Norjassa jättämänsä veroilmoituksensa, kotiosoitteensa ja perheenjäsenten nimet.
MOT-ohjelmassa kerrotaan, kuinka pieni kirkko lähetti jäseniensä rahoja veroparatiisiin ja kuka hyötyi järjestelyistä. Ohjelman voi katsoa tästä linkistä.
”Jäsenmaksu” enimmillään 10 prosenttia bruttotuloista
Smithin ystävien toimintaa rahoitetaan jäseniltä saaduilla lahjoituksilla eli eräänlaisilla jäsenmaksuilla. MOT:n haltuunsa saamien sisäisten asiakirjojen mukaan jäsenmaksu on enimmillään kymmenen prosenttia kuukausittaisista bruttotuloista.
Suomessa maksu on paikallisen kirkon mukaan kuusi prosenttia jäsenen tuloista.
Virallisesti kyse on vapaaehtoisesta maksusta. Kirkon entisen jäsenen Oscar Floorin mukaan se on kuitenkin käytännössä pakollinen.
– Et voi olla kirkon jäsen, mikäli et maksa [jäsenmaksua]. Käytännössä kirkko on luonut ympärilleen maksumuurin, Floor sanoo.
Maksuihin voi saada alennuksia, mikäli jäsenen taloudellinen tilanne on tiukka tai on muita perusteltuja syitä.
Floor on alun perin alankomaalainen mutta hän on asunut vuosikymmeniä Norjassa, jossa sijaitsee myös Smithin ystävien päämaja. Floor uskoo tietävänsä syyn sille, miksi Smithin ystävät siirsivät varojaan veroparatiisiin.
– Verojen välttely. Veroparatiisiin siirrettyjä varoja on myös lähes mahdotonta jäljittää, Floor sanoo.
2000-luvun alkuvuosina Smithin ystävien paikalliset seurakunnat perustivat Kyprokselle yhtiön nimeltä BCC Financial Ltd. Yhtiöön lähettiin kymmeniä miljoonia euroja paikallisten seurakuntien varoja. Ne olivat kerätty lahjoituksina kirkon jäseniltä Suomesta ja muista maista.
Osa jäsenistä myös lainasi varojaan BCC Financial Ltd:lle. Yhtiön perustamista markkinoitiin jäsenille niin, että rikas seurakunta voisi siirtää varojaan Kyprokselle, josta köyhä seurakunta voisi lainata rahoja. Lainasopimusten ja tiliotteiden mukaan varoja siirrettiin kuitenkin sadoille yksityishenkilöille ja yrityksille.
Kirkko tai sen jäsenet omistivat myös useita muita veroparatiisiyhtiöitä Kyproksella, Sveitsissä ja Bermudalla.
Miljoonia euroja suomalaisyrityksille
Smithin ystävillä on muutamia satoja suomalaisia tai Suomessa asuvia jäseniä. Kyproksen kautta heistä lainoja sai vähintään toistakymmentä ihmistä.
MOT:n haltuunsa saaman muutaman vuoden takaisen Smithin ystävien jäsenluettelon mukaan kirkon suomalaiset jäsenet asuvat pääosin Lahden ja Kirkkonummen seuduilla. He ovat tavallisia, työssäkäyviä suomalaisia. Osa kirkon suomalaisista jäsenistä asuu myös Norjassa.
Suurimmat lainat Suomeen myönnettiin Hollolassa pääkonttoriaan pitävälle Finntack-konsernille. Kyse on hevostarvikkeita myyvästä yrityksestä, joka toimii nykyisin pääosin verkon kautta.
Useiden vuosien ajan Finntack-konsernin omisti Smithin ystävien hallinnoima hollantilainen säätiö. Finntack sai Kyprokselta lainoja yli kuuden miljoonan euron arvosta.
Yhtiön nykyisiä pääomistajia ovat Smithin ystävien suomalainen jäsen Johannes Nevanlinna sekä kirkon ranskalainen jäsen. Asiakirjojen mukaan Nevanlinna sai Kyprokselta myös henkilökohtaisen 100 000 euron lainan.
Nevanlinna ei antanut MOT-toimitukselle haastattelua, vaan hän vastasi kysymyksiin sähköpostilla.
– Nykypäivän Finntackin linkki näihin vanhoihin tapahtumiin on hyvin ohut. Tällöin omistajanamme oli humanitääristä työtä tekevä säätiö ja yhtiön perustajan visiona oli hyödyntää Finntackia niin sanotun sosiaalisen yrittäjyyden välineenä.
– Yhtiön omistajat ja hallitus ovat tämän jälkeen vaihtuneet, yhtiöllä on uusi strategia, sekä pääosin yhtiön kaikki työntekijätkin ovat uusia. Itse hankin 50 prosenttia yhtiön osakkeista vuonna 2019, kun Finntackia oli kehitetty jo useiden vuosien ajan puhtaasti kaupallisesta näkökulmasta.
Nevanlinnan mukaan Finntackin ja hänen henkilökohtaisesti saamansa lainat Kyprokselta on maksettu takaisin.
Kirkko hyökkää arvostelijoidensa kimppuun
Smithin ystävien rahoista on julkaistu aiemmin artikkeleita myös Norjan mediassa. Kirkon raha-asioita Kyproksella hoitanut Smithin ystävien jäsen tuomittiin vankeuteen Alankomaissa. Oikeus katsoi hänen kavaltaneen miljoonia euroja kirkon varoja.
Kirkko on julkisesti kertonut olevansa uhrin asemassa ja kiistänyt sen johtajien hyötyneen veroparatiiseissa toteutetuista järjestelyistä.
Kirkko hyökkää herkästi arvostelijoidensa kimppuun. Myös Oscar Floor on saanut kokea tämän. Häntä on käsitelty useissa kirkon tai sen jäsenten julkaisemissa verkkojulkaisuissa.
MOT haastatteli myös kahta muuta Smithin ystävien entistä jäsentä. Myös he kuvailivat joutuneensa verkossa tapahtuneen häirinnän tai muun painostuksen kohteeksi. Kirkon johto arvosteli entisiä jäseniä niin ikään MOT:lle lähettämissään sähköposteissa.
Kirkko antoi taas ymmärtää, että MOT-ohjelma olisi osa kirkon vastaista mustamaalauskampanjaa. Sen takana olisi Smithin ystävien entisiä jäseniä, jotka haluavat vahingoittaa kirkkoa ja sen mainetta.
Ex-jäsen: Tapahtumat on vihdoin selvitettävä
Norjalainen juristi Christopher Knutsen on Smithin ystävien entinen jäsen. Knutsen on tehnyt omia tutkimuksia selvittääkseen, mihin Kyprokselle siirrettyä kirkon jäsenten varoja käytettiin.
Hän on lähestynyt kirkon johtoa Norjassa ja esittänyt kysymyksiä, mutta ei ole saanut niihin vastauksia.
– Halusin saada selvyyden siihen, mitä todella tapahtui. Kyse on tilisiirroista eli rahaa tulee ja menee pankkitileiltä. On varsin helppoa selvittää, mihin rahat ovat päätyneet, Knutsen sanoo.
Knutsen toivoo, että kirkon johto käsittelisi vihdoin avoimesti takavuosien tapahtumia.
– Median tekemät artikkelit antavat ainakin epäsuorasti sellaisen kuvan, että Smithin ystävien jäsenet, jotka lahjoittivat rahaa, olisivat jollain tavalla tyhmiä. Todellisuudessa he ovat hyviä ja välittäviä ihmisiä.
Juttuun on lisätty 14. marraskuuta kello 18:12 tieto siitä, että asiakirjat ovat peräisin uudesta tietovuodosta.