Miljoonat vuodetut asiakirjat vahvistavat kuvaa siitä, että Kypros on ollut pitkään yksi tärkeimmistä venäläisen rahan säilytyspaikoista. Usein rahan alkuperä on ollut kyseenalainen, ja siihen liittyy esimerkiksi epäilyjä korruptiosta tai pakotteiden kiertämisestä.
Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluvat oligarkit ovat myös siirtäneet Kyprokselta käsin omaisuuttaan lähiomaisten haltuun ja tehneet monimutkaisia tilisiirtoja, joiden tarkoituksena on ollut mitä ilmeisemmin vältellä lännen asettamia Venäjän vastaisia pakotteita.
Näissä järjestelyissä Putinin lähipiiri on saanut apua Kyprokselta käsin toimineilta konsulteilta ja tilintarkastusyhtiöiltä.
Länsimaat ovat asettaneet laajoja Venäjän vastaisia talouspakotteita Krimin laittoman valtauksen jälkeen vuonna 2014 ja Venäjän hyökättyä Ukrainaan 2022. Pakotteita on kohdistettu erityisesti Putinin lähipiiriin sekä tahoihin, jotka tukevat Venäjän sotakoneistoa.
Kyproksen hallituksen edustajan mukaan maa on noudattanut unionin yhdessä sopimia pakotteita.
Kymmeniä venäläisiä miljardöörejä
Uudessa tietovuodossa tunnistettiin yli 650 Kyproksella toiminutta veroparatiisiyhtiötä tai trustia, joiden omistaja tai hallinnoija on pakotelistalle vuoden 2014 jälkeen joutunut venäläinen yksityishenkilö tai yritys.
Valtaosa yhtiöistä on perustettu ennen kuin niiden omistajat ovat joutuneet pakotteiden kohteeksi.
Kyproslaisten yhtiöiden välityksellä oligarkit omistavat tai ovat omistaneet esimerkiksi kiinteistöjä, huvijahteja, osuuksia suurissa venäläisyhtiöissä sekä arvotaidetta. Yhtiöiden omistajien tai johtajien joukossa on yli 60 talouslehti Forbesin listalla olevaa venäläistä miljardööriä sekä 44 niin sanottua ”poliittisesti vaikutusvaltaista henkilöä”.
Tällä tarkoitetaan henkilöä, joka on merkittävässä julkisessa virassa tai kuuluu sellaisen henkilön lähipiiriin. Rahanpesun ehkäisyssä on viime vuosina keskitytty poliittisesti vaikutusvaltaisiin henkilöihin, koska heidän kohdallaan riski korruptiosta on merkittävä.
Chelsean ex-omistajasta uutta tietoa
Vaikutusvaltainen venäläis-israelilainen oligarkki Roman Abramovitš omisti tai hallinnoi Kyproksella neljäätoista trustia, ilmenee tietovuodosta. Trusti on varallisuuden hallinnointiin tarkoitettu omistuksen muoto, joka on eräänlainen säätiön ja yhtiön välimuoto.
Kansainvälinen toimittajajärjestö ICIJ tunnisti tietovuodosta yhteensä myös yli kaksi sataa Abramovitšin omistamaa tai hallinnoimaa veroparatiisiyhtiötä sekä trustia muissa maissa kuin Kyproksella. Esimerkiksi Brittiläisille Neitsytsaarille on rekisteröity lähes sata Abramovitšin yhtiötä.
Öljynviennillä rikastunut Abramovitš tuli tunnetuksi lontoolaisen jalkapalloseura Chelsean omistajana. Vuodettujen asiakirjojen mukaan näyttää siltä, että Abramovitšin veroparatiisiyhtiöiden välityksellä on siirretty kymmeniä miljoonia euroja varoja Chelsealle.
Hankkeessa mukana olevan brittilehti The Guardianin haastattelemien neljän urheiluoikeuteen erikoistuneen asianajajan mukaan maksut ovat mahdollisesti olleet Euroopan jalkapalloliitto UEFA:n asettamien ”taloudellisen reilun pelin sääntöjen” vastaisia. Abramovitš myi Chelsean vuonna 2022 jouduttuaan lännen asettamien talouspakotteiden kohteeksi.
Uuden tietovuodon mukaan Abramovitšin hallinnoima yhtiö myi 2010-luvun alkupuolella osuutensa tuottavasta venäläisestä mainosyhtiöstä Sergei Rolduginin hallinnoimalle yhtiölle. Roldugin on venäläinen sellisti ja Vladimir Putinin lapsuudenystävä. Vuoden 2016 tietovuoto Panaman paperit paljasti, että Rolduginilla oli salattu miljardiomaisuus veroparatiiseissa.
Yhdysvallat on väittänyt Rolduginin olevan ”presidentti Putinin varallisuudenhoitaja”. Roldugin on kiistänyt väitteen.
Abramovitš tai hänen asianajajansa eivät vastanneet kansainvälisen toimittajajärjestö ICIJ:n lähettämiin kysymyksiin.
Läntiset konsulttiyhtiöt auttavat venäläisiä
Tietovuodosta ilmenee, että monet arvostetut länsimaiset konsulttiyhtiöt ovat myyneet pitkään palveluitaan venäläisille oligarkeille. Yksi näistä yrityksistä on maailman suurimpiin kuuluva tilintarkastus- ja konsulttiyhtiö PwC (aiemmin PriceWaterhouseCoopers).
Vuodettujen asiakirjojen mukaan PwC:n Kyproksen yksikön asiakkaana on ollut yli 50 venäläistä asiakasta, jotka ovat sittemmin joutuneet talouspakotteiden kohteeksi. PwC näyttää kuitenkin välttäneen palvelemasta asiakkaitaan enää sen jälkeen, jos he ovat joutuneet EU:n pakotelistalle.
Poikkeuksen muodostaa tapaus, joka koskee Venäjän toiseksi rikkainta miestä Aleksei Mordašovia. Euroopan unioni asetti Aleksei Mordašovin pakotelistalle 28. helmikuuta, eli alle viikko sen jälkeen, kun Venäjä oli aloittanut laajamittaisen sodan Ukrainassa. Seuraavana päivänä eli maaliskuun 1. 2022 PwC:n Kyproksen-yksikkö oli auttamassa järjestelyssä, joka koski Mordašovin omistuksia.
Mordašov omisti saksalaisen matkatoimisto TUI Groupin, jonka arvo on noin 1,4 miljardia dollaria eli yli miljardi euroa. Järjestelyssä matkatoimiston omistukset siirrettiin Mordašovin vaimon nimiin. Järjestelyn avulla ei kuitenkaan lopulta kyetty välttelemään pakotteita, sillä sekä EU että Yhdysvallat lisäsivät Mordašovin vaimon pakotelistalle kesäkuussa 2022.
PwC ilmoitti toimittajajärjestö ICIJ:lle, ettei se voi kommentoida yksittäisiin asiakkaisiin liittyviä tapauksia. Yhtiön mukaan se noudattaa EU:n pakotepäätöksiä, minkä vuoksi se on katkaissut asiakkuuden kuudenkymmenen asiakkaan kanssa.
Mordašovin edustajan ICIJ:lle toimittaman lausunnon mukaan ”Mordašov tai hänen johtamansa yhtiöt eivät ole koskaan rikkoneet lakia Euroopassa, Venäjällä tai missään muuallakaan”.
Vuodossa toistasataa suomalaista
Vuodosta löytyy yli sata suomalaista tai Suomessa asuvaa ulkomaan kansalaista. Heidän joukossaan ei ole merkittäviä suomalaisia taloudellisen tai poliittisen vallan käyttäjiä, minkä vuoksi MOT ei julkaise heidän nimiään.
Monella vuodosta löytyvällä suomalaisella on taustaa liike-elämässä joko yrittäjänä tai yrityksen johtoasemissa. Osa suomalaisten omistamista tai johtamista Kyprokselle rekisteröidyistä yrityksistä liittyy kansainvälisten konsernien liiketoimiin.
Veroparatiisiyhtiön omistaminen on laillista ja MOT kertoo vuodossa olevien nimiä vain, mikäli se on journalistisesti perusteltua. Näitä syitä ovat esimerkiksi henkilön yhteiskunnallisesti merkittävä asema tai rikostausta.
MOT-toimitus uutisoi maanantaina Suomessakin toimivan kristillisen kirkon toiminnasta veroparatiiseissa. Tiedot kirkon toiminnasta olivat peräisin Cyprus Confidential -vuodosta. Katso ohjelma Yle Areenassa.
Kypros: Maa on sitoutunut pakotteisiin
Kyproksen hallituksen edustajan Konstantinos Letymbiotiksen mukaan maa on noudattanut EU-pakotteita. Tämän lisäksi Kypros on tehnyt yhteistyötä myös Yhdysvaltain ja Britannian viranomaisten kanssa pakoteasioissa, Letymbiotis kirjoitti kansainväliselle toimittajajärjestö ICIJ:lle lähettämässään sähköpostissa.
Vastauksessa todetaan myös, että Kyproksen pankkien talletuksista vain neljä prosenttia oli vuonna 2021 venäläisten tekemiä.
Letymbiotiksen mukaan Kypros on sitoutunut kitkemään rahanpesua ja epäilyttävistä lähteistä olevien varojen kitkemistä.
Venäläisten suosikkikohde jo vuosikymmeniä
Venäläiset oligarkit, muut vauraat yksityishenkilöt ja Kremlin hallussa olevat valtionyhtiöt ovat hyödyntäneet Kyprokselle perustamia yhtiöitä rahojen siirtelyssä jo vuosikymmenten ajan. Kyproksen ja Venäjän tiiviitä suhteita selittävät osaltaan ortodoksinen uskonto ja pitkät historialliset suhteet.
Turun yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan professori Kari Liuhto on erikoistunut Venäjään. Hän on havainnut omissa selvityksissään myös Kyproksen merkittävän roolin Venäjän taloudessa.
– Venäjä on käyttänyt Kyprosta jo vuosikymmeniä rahankierrätykseen. Venäläisestä rahasta on mennyt sinne ja palannut sitten Venäjälle takaisin. Kun tämä on tiedetty, niin herää kysymys, että miksi ei ole toimittu tehokkaammin, Liuhto sanoo.
Kyproksen lisäksi venäläistä rahaa on päätynyt Euroopassa paljon esimerkiksi Britanniaan ja Sveitsiin. Kypros on kuitenkin siinä mielessä eri asemassa, että se on EU:n jäsenmaa.
– EU on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Rahankierrätyksen suhteen heikoin lenkki on Kypros. Ja nyt se porsaanreikä pitää laittaa umpeen, Liuhto sanoo.
Kypros on houkutellut venäläisiä sijoittamaan Kyprokselle tai Kyproksen kautta tarjoamalla niin sanottuja kultaisia viisumeja. Vuoden 2014 jälkeen 2 869 venäläistä on saanut Kyproksen kansalaisuuden. Sen ehtona oli sijoituksen tekeminen saarivaltiossa.