Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Alennuskampanjaviikko Black Week alkaa maanantaina ja huipentuu Black Friday -päivään perjantaina.
Alennuksiin vaikuttaa nyt ensimmäistä kertaa vuoden alusta voimassa ollut muutos kuluttajasuojalakiin. Sen tavoitteena on ollut suitsia hintojen pumppausta, eli keinotekoista nostamista juuri ennen alennusmyyntejä, jotta aleprosentit saataisiin näyttämään suuremmilta.
Monissa EU-maissa käytössä olevan lain perusteena on, että kuluttaja pystyy arvioimaan tuotteen todellista edullisuutta paremmin.
– Isot ketjuliikkeet lain jo tuntevat, mutta pienemmille elinkeinonharjoittajille tämä voi olla vieraampi. Toinen asia on, miten sitä noudatetaan. Se 30 päivän alin hinta pitäisi ilmoittaa niin verkko- kuin kivijalkakaupoissa, sanoo johtava asiantuntija Hertta Hartikainen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto patisteleekin kaikkia kauppiaita pistämään alehinnoittelun kuntoon.
Tuoreessa tiedotteessa kuluttaja-asiamies Katri Väänänen kirjoitti, että sekä printti- että verkkomarkkinoinnissa ei useinkaan kerrota lainkaan alinta hintaa, jolla tuotetta on aikaisemmin markkinoitu tai se kerrotaan epäselvästi esimerkiksi hyvin pienellä kirjasinkoolla tai linkin takana. Kuluttajien yhteydenottojen mukaan ilmoitettu alin hinta ei myöskään aina ole todenmukainen.
Tuote-erät, jotka tulevat ensi kertaa myyntiin alesesonkiin, voi hinnoitella edelleen ilman 30 päivän alinta hintatietoa. Havaintoja on tosin jo tapauksista, joissa lakia on kierretty ”karanteenilla”.
– Olemme saaneet tietoja aluehallintovirastoilta, että esimerkiksi edellisen sesongin alemyyntituotteita on pidetty varastossa ja tuotu myöhemmin uudestaan myyntiin. Silloin niillä ei ole enää 30 päivän sääntö voimassa, Hartikainen sanoo.
Hintavertailupalvelu Hintaoppaan mukaan hintoja on myös saatettu ryhtyä nostamaan ylöspäin aiemmin, jota saadaan aleprosentit myöhemmin isommiksi.
– Datamme osoittaa, että suosituimmista 20 kategoriasta 15 kategoriassa hinnat olivat lokakuussa korkeammalla kuin tämän vuoden aikana keskimäärin, Hintaoppaan maajohtaja Liisa Matinvesi-Bassett sanoo.
Matinvesi-Bassettin mukaan hintojen nostaminen voi toki olla luonnollinen osa kauppojen hinnoittelustrategiaa. Lisäksi inflaatio on pitänyt hintoja korkealla.
Kaupan liitossa muistutetaankin, että monet tuotteet on tilattu jo vuosi sitten inflaation yhä kiihtyessä, mikä vaikuttaa nyt hintoihin. Mutta myös keinotekoista hintojen nostamista pidetään mahdollisena, mutta ei kovin kestävänä ratkaisuna.
Näin siksi, että suomalaisetkin kaupat ovat osa kansainvälistä kilpailua.
– Normaalihinta on kauppiaallekin paras hinta. Jos kauppias nostaisi hintoja ylös keinotekoisesti, siinä on vaarana, että hän menettää myyntiä halvemmille kilpailijoille. Kyllä sillä keinolla rajansa on, sanoo Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja.
Kurjenoja näkee laissa muutoinkin ongelmia. Esimerkiksi kiinalaisten tai brittiläisten verkkokauppojen ei tarvitse EU:n hintasääntelylaista välittää.
– Lailla on vaikea suitsia EU:n ulkopuolelta tulevia alustoja. Lisäksi tämä laki kytkeytyy vähän vanhanaikaiseen kauppaan, jossa on hinta ja sitten kampanjahinta. Nykyään on kuitenkin aika paljon dynaamista hinnoittelua, jossa hinta muuttuu kysynnän mukaan. Kauppiailla on silloin ongelma, että mikä hinta siinä tilanteessa pitää ilmoittaa, Kurjenoja sanoo.
Moni on säästänyt ostostarpeita loppuvuoteen ja odottaa Black Fridaylta kunnon alennuksia
Hintaoppaan verkkokyselyn mukaan 47 prosenttia suomalaisista suunnittelee tekevänsä todennäköisesti ostoksia Black Fridayna. Luvussa on nousua viime vuodesta neljä prosenttiyksikköä.
Black Friday -ostoksiin aiotaan myös käyttää tänä vuonna keskimäärin 276 euroa, mikä tarkoittaa noin 36 euron nousua viime vuoteen verrattuna. Yli puolet kuluttajista aikoo ostaa myös joululahjoja Black Friday -alennusmyynneistä.
– On tulossa vilkas Black Friday. Osittain se varmaan johtuu siitä, että kun hinnat ovat olleet korkeammalla, ihmiset ovat säästäneet ostostarpeitaan alennusmyynteihin saadakseen tarvitsemansa huomattavasti halvemmalla, Matinvesi-Bassett sanoo.
Myös Kaupan liitossa marras-joulukuun sesonkia odotetaan positiivisella mielellä.
– Odotukset on kovemmat kuin viime vuonna. Verkkokauppoihin kohdistuneet erilaiset haut ja ostaminen on tällä hetkellä kovemmalla tasolla kuin viime vuonna. Työllisyys on yhä hyvällä tasolla ja inflaatiokin on ollut alenemassa, mikä parantaa työssäkäyvien ostovoimaa, sanoo Kurjenoja.
Laki tulee vähentämään hintojen rajuja heilahteluja - aleprosentit voi jäädä totuttua pienemmiksi
Vertailupalvelua edustavan Matinvesi-Bassettin mukaan aleprosentit voivat lain takia jäädä tänä vuonna totuttua pienemmiksi ainakin jäsenmaiden verkkokaupoissa.
– Se on ihan mahdollista. Jos kuluttaja on ostanut EU-kaupasta tai EU-verkkokaupasta, niin silloin voi olla aika varma siitä, että se 30 päivän alin hinta näytetään eikä siellä todennäköisesti ole keinotekoisia jättialennuksia.
Aleprosentin ei pidä silti antaa hämätä. EU-maan verkkokaupan 30 prosenttia tai brittiläisen verkkokaupan 50 prosenttia ei vielä takaa, että brittituote on oikeasti halvempi.
– Jos ostaa EU:n ulkopuolelta esimerkiksi Kiinasta tai Iso-Britanniasta, joissa tätä lakia ei ole, on tärkeää, että kuluttaja vertailee niitä hintoja eikä vaan mene ison aleprosentin perässä. Toki vertailua kannattaa tehdä myös EU-kauppojen kesken. Lisäksi kannattaa seurata myös pidempiaikaista kuin vain 30 päivän hintahistoriaa aidosti parhaiden alennusten löytämiseksi, Matinvesi-Bassett toteaa.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston Hartikainen puolestaan muistuttaa, että sisämarkkinakaupoista kuten Italiasta tai Saksasta tilatuista tavaroista ei tarvitse maksaa ylimääräisiä kuluja kuten tullimaksuja ja niihin sisältyy 14 päivän peruuttamisoikeus.