Ylen presidenttikyselyn kärki näyttää hyvin erilaiselta kuin kuukausi sitten.
Suosituimmaksi ehdokkaaksi on noussut kokoomuksen Alexander Stubb.
Taloustutkimuksen loka-marraskuussa tekemässä kyselyssä Stubbia äänestäisi presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella 28 prosenttia vastaajista.
Tähän asti ykkössijaa pitänyt Pekka Haavisto putosi nyt toiseksi.
Haavistoa äänestäisi presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella 26 prosenttia vastaajista. Haavisto on valitsijayhdistyksen ehdokas, vihreät tukee Haaviston ehdokkuutta.
Kaula kasvoi
Kuukauden takaiseen mittaukseen verrattuna Stubbin kannatus on noussut kuusi prosenttiyksikköä ja Haaviston laskenut kolme prosenttiyksikköä.
Samalla kahden suosituimman etumatka seuraaviin ehdokkaisiin on kasvanut, toteaa Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen.
Haaviston etumatka kolmanteen, valitsijayhdistyksen Olli Rehniin on 12 prosenttiyksikköä.
– Kun lokakuussa toiselle kierrokselle pääsemiseen tarvittiin 22 prosenttia, niin nyt tarvitaan 26 prosenttia. Eli kynnys päästä toiselle kierrokselle on entistä korkeampi, Pajunen sanoo.
Toinen kierros menisi Stubbille
Stubb on vastaajien suosikki myös, kun kysytään, ketä he äänestäisivät toisella kierroksella.
Jos vastakkain olisivat Stubb ja Haavisto, Stubbia kannattaisi 55 ja Haavistoa 45 prosenttia vastaajista.
Tässäkin on muutos lokakuuhun verrattuna. Tuolloin toisen kierroksen kannatus jakautui niukasti Haaviston hyväksi osuuksin 51–49.
Muiden kannatus kuin betonoitu
Kahden kärki vaihtui, mutta muiden eduskuntapuolueiden ehdokkaiden keskinäinen järjestys on pysynyt samana ja kannatuskin liki vaakasuorana.
Kolmanneksi suosituin on Olli Rehn, häntä kannattaa edelleen 14 prosenttia. Neljänneksi suosituimman Mika Aaltolan kannatus putosi yhden prosenttiyksikön eli on nyt yhdeksän prosenttia.
Molemmat ovat valitsijayhdistyksen ehdokkaita, Rehn myös keskustan.
Tasainen on myös seuraavaksi suosituimpien kannatus: Jussi Halla-ahon (ps.), Li Anderssonin (vas.), Sari Essayahin (kd.) sekä Harry Harkimon (liik.) suosio on pysynyt samana kuin lokakuussa.
SDP:n Urpilaisen kannatuksessa näkyy yhden prosenttiyksikön nykäys ylöspäin. Urpilainen ei ole vielä virallinen ehdokas, hän ilmoittaa asiasta viikonloppuna. Urpilainen on saanut tukea omien lisäksi vihreiden kannattajilta, kertoo Jari Pajunen.
Kannatusta tullut kolmelta suunnalta
Stubbin suosion kasvu on kertynyt Pajusen mukaan useiden puolueiden kannattajilta.
Ensinnäkin kannastaan epävarmoja kokoomuksen äänestäjiä on siirtynyt Stubbin taakse.
– Lisäksi demareiden keskuudessa Stubbin kannatus on lähes tuplaantunut, ja perussuomalaisissakin on tullut kolmasosa lisää, Pajunen laskee.
SDP:n kannattajista 16 ja perussuomalaisten kannattajista 20 prosenttia äänestäisi nyt Stubbia.
Vihreitä liuennut Haaviston takaa
Taloustutkimuksen Pajusen mukaan Haaviston kannatuksen laskussa näkyy se, että osa oman puolueen vihreiden kannattajista on siirtynyt katsomoon tai muiden ehdokkaiden taakse.
Edelleen yli kolme neljästä vihreiden kannattajasta äänestäisi Haavistoa.
Haavisto on yhä myös SDP:n kannattajien suosituin ehdokas, vaikka kannatusta on siirtynyt Stubbille. SDP:n kannattajista 45 prosenttia äänestäisi Haavistoa.
Vertailun vuoksi: puolueen todennäköistä omaa ehdokasta Jutta Urpilaista kannattaa 13 prosenttia SDP:n äänestäjistä.
Haavisto on kerännyt hiukan aikaisempaa enemmän kannatusta RKP:n tukijoilta.
Yli puolet RKP:n kannattajista on Stubbin kannalla, mutta 40 prosenttia äänestäisi Haavistoa. RKP ei aseta presidentinvaaleihin omaa ehdokastaan.
Liikkuvilta noin 600 000 äänen potti jaossa
Iso merkitys on niillä äänestäjillä, joilla ei ole puoluekantaa. Heistä neljännes kannattaa nyt Haavistoa ja viidennes Stubbia. Kyse on mittavasta äänestäjäjoukosta.
– Siellä on jaossa 600 000 ääntä, Pajunen sanoo.
Yleisesti ottaen Stubb on miesten suosikkiehdokas, Haavisto naisten.
Molemmat keräävät kannatusta kaikista tuloluokista, mutta Stubb on suurituloisimpien eli yli 70 tuhatta euroa vuodessa ansaitsevien suosikki, kun taas Haavisto on suosituin pienituloisimpien eli alle 10 tuhatta euroa vuodessa ansaitsevien joukossa.
Näin kysely tehtiin
Tutkimus tehtiin puhelinhaastatteluina 30. lokakuuta – 9. marraskuuta.
Kohderyhmänä 18–79-vuotiaat suomalaiset.
Jutussa tulokset raportoidaan kuten aidossa vaalissa, vain kantansa ilmoittaneiden osalta.
Haastateltavia oli 1549, kantansa ensimmäistä kierrosta koskevaan kysymykseen kertoi 1395 vastaajaa.
Kantansa kertoi siis 90,1 prosenttia vastaajista eli suosikkiehdokkaansa jätti kertomatta alle kymmenes.
Kyselyn virhemarginaali on suurimmillaan noin ± 2,2 prosenttiyksikköä.
Lue kyselyseloste täältä. Lataa koko kyselyaineisto itsellesi täältä.
Juttua täydennetty kello 11:10: Lisätty linkit tausta-aineistoon ja kyselyselosteeseen.