Ruoka-avun tarpeen kasvu ei näytä taittuvan.
Seinäjoen seurakunnan diakoniajohtaja Otto Savolainen sanoo, että tarpeen nousu on ollut huomattava Seinäjoella evankelis-luterilaisen seurakunnan Ruokapankissa.
– Seinäjoen osalta ruoka-avun tarpeen kasvua on ollut tasaisesti Venäjän aloittaman sodan jälkeen. Puhutaan noin 35–40 prosentin noususta ruokaa tarvitsevien talouksien osalta, Savolainen kertoo.
Savolainen kuvaa, että etenkin jokapäiväiselle ruoalle on lisääntyvä tarve. Ruokapankista jaetaan elintarvikkeita kaksi kertaa viikossa.
– Parhaimmillaan moni ruoka-avun tarvitsija saa näistä jakokerroista apua kuitenkin useammalle päivälle, kun osaa luovasti valmistaa ruokaa.
Uutena avuntarvitsijaryhmänä näkyvät kansainväliset opiskelijat.
– He tulevat Suomeen liian toiveikkain odotuksin työllistymismahdollisuuksiinsa luottaen.
Savolaisen kokemuksen mukaan kansaiväliset opiskelijat jäävät puille paljaille puskurirahastot käytettyään.
– Kela ja hyvinvointialueiden aikuissosiaalityö nostavat kädet ylös heidän auttamisessaan, mikäli heillä ei ole kuntastatusta. Suuri osa heistä opiskelee B-oleskeluluvalla, eli he eivät jää pysyvästi Suomeen, vaan käyvät suorittamassa tutkinnon tai muuta sellaista, Savolainen selittää.
Ruoka-avun tarve ei ole vähentymässä
Savolaisen mukaan tilanne ruoka-avun suhteen on kokonaisuudessaan erittäin haastava ja vaikea.
– Seurakunta on tilanteessa, jossa se joutuu pitkälti yksin toimimaan kohderyhmien ruoka-avun auttamisen osalta. Seurakunta ei ole kuitenkaan lakisääteinen toimija samalla tavoin kuin Kela ja hyvinvointialue. Haastetta riittää siis nyt ja tulevaisuudessa.
Tilannekuva johtuu pitkälti Venäjän aloittamasta sodasta.
– Toki osin jo ennen sitä korona vaikeutti ja vaikutti ihmisten toimeentuloon ja elämisen kustannuksiin merkittävällä tavalla.
Savolainen ennakoi, ettei ruoka-avun tarve ole ainakaan vähentymässä.
– Ukrainan tilanne jatkuu todennäköisesti ensi vuonnakin ja mahdollisesti vielä tulevina vuosinakin huolimatta siitä, että jossain vaiheessa rauha saavutetaan.