Ensin pitää saada Kiinan päästöt laskuun, ennen kuin Suomen kannattaa tehdä mitään.
Ilmastokriitikoiden toistelema lausahdus on jäämässä historiaan.
Kiina on suuren käänteen kynnyksellä.
Tuore analyysi: Päästöt laskuun jo ensi vuonna
Kiina on rakentanut ja rakentamassa tänä vuonna hurjan määrän uusiutuvaa energiaa, erityisesti aurinkovoimaa.
Sitä on syntynyt niin paljon, että kysynnän keskimääräinen kasvu on nyt ensimmäistä kertaa ylittymässä.
Jos tämä tahti jatkuu, Kiinan päästöt kääntyvät rakenteelliseen laskuun jo ensi vuonna eli vähintään vuoden–pari edellä optimistisimpiakin ennusteita.
Näin sanoo Kiinan energiamurrosta seuraavan kansainvälisen CREA-tutkimuslaitoksen (Centre for Research on Energy and Clean Air) johtava analyytikko Lauri Myllyvirta.
Myllyvirran analyysi Kiinan energia- ja päästökäänteestä julkaistiin hiljattain, ja sen jälkeen häntä ovat haastatelleet isot kansainväliset uutisvälineet kuten Reuters, Guardian, Bloomberg ja Time.
– Erityisesti aurinkovoiman asennukset ovat tänä vuonna kasvaneet aivan valtaviin mittoihin. Puhtaan sähkön lisäys vastaa Ranskan koko tämän vuoden sähköntuotantoa, Myllyvirta sanoo.
Tämän vuoden hurja lisäys on kääntämässä päästöt ensi vuonna laskuun, Myllyvirta laskee. Jos tahti jatkuu hurjana, on mahdollista että lasku jää saman tien pysyväksi.
– Se olisi valtava käänne ja äärettömän hyvä uutinen.
Käänteen merkitys on valtava koko maailmalle
Kiinan päästöjen kasvu on ollut tärkein syy siihen, että koko maailman päästöjä ei ole viime vuosina saatu taitettua laskuun. Kiinan osuus koko maailman päästöjen kasvusta on ollut noin kaksi kolmasosaa.
Jos päästökäänne todella tapahtuu, sen merkitys on valtava.
– Silloin kun Kiinan päästöt lähtevät alaspäin, koko maailman päästöt lähtevät alaspäin, sanoo Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund.
Lund on juuri pakkaamassa matkalaukkuaan kotonaan Helsingissä. Yöllä odottaa lento luentomatkalle Kiinaan.
Lund on vierailevana professorina Nanjingin yliopistossa, jota ympäröivä Jiangsun maakunta on maan aurinkopaneelikeskuksia.
Lundin mukaan valtavissa hankkeissa ei ole kyse vain keskusjohdon käskytyksestä. Toki keskusjohto ohjaa, käskeekin ja tukee rahallisesti, mutta ratkaisevat päätökset tehdään maakunnissa.
– Kiina on hyvin kapitalistinen maa. Ei Kiinaa johdeta antamalla Pekingistä käskyjä maakuntaan, vaan maakunnat hoitavat tehtävänsä hyvin itsenäisesti.
Uusi Kiina on sitoutunut irtautumaan päästöistä
Lundin mukaan kiinoja on oikeastaan kaksi: vanha Kiina ja uusi Kiina.
Vanha Kiina tupruttaa hiiltä ja on ottanut hoitaakseen Euroopankin tavaranvalmistuksen – ja samalla päästöt. Laskentatavasta riippuen 10–20 prosenttia Kiinan päästöistä tulee länsimaisten yritysten tuotannosta.
Jäljet näkyvät ympäristössä.
– Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Kiinassa jo vakavasti. On valtavia tulvia ja kuivuutta, lämpötilat menevät päälle 40 asteen, Lund sanoo.
– Jokainen ihminen näkee sen, ja siitä tulee jo nyt valtavia taloudellisia tappioita.
Uusi Kiina ei Lundin sanoin ”missään nimessä” halua olla koko maailman iso tehdas, jonne länsimaat ulkoistavat tuotantoaan.
– Vanhassa Kiinassa ympäristö on ehkä toisarvoinen tekijä. Mutta uudessa Kiinassa, joka haluaa innovaatioita ja osaamista, ympäristö on vahvasti mukana. Kun tehdään päätöksiä, niitä mietitään myös ympäristön kannalta.
Vain taivas on rajana, ellei taivas putoa niskaan
Kiinan tahtotila on niin kova, että päästöjen kääntyminen pysyvästi laskuun on vain ajan kysymys ja aika lasketaan nyt kuukausissa.
Mahdollisia hidasteita on kaksi: maailmanpoliittiset kriisit ja Kiinan omat energiakamppailut.
Omat energiakamppailut liittyvät hiilen alasajoon. Osassa maata hiili on edelleen tärkeä työllistäjä, eli hiili on myös aluepoliittinen työväline ja vaikutusvaltaisten piirien käsissä.
– Tämä on ehdottomasti huolenaihe, ja seuraamme sitä tarkasti. Mutta puhtaalla energialla on nyt niin suuri poliittinen painoarvo, että on hyvät mahdollisuudet että hiilivoimaloita ajavien tahojen intressit jäävät kakkoseksi, CREA:n Lauri Myllyvirta sanoo.
Kriisien täyttämä 2020-luku puolestaan on sysännyt ihmiset maailmaan, joka on täynnä varoitusmerkkejä.
Uhkana ovat uudet sodat tai Yhdysvaltain ja Kiinan välisen kauppasodan kiristyminen. Ne voivat pompauttaa Kiinan aurinkopaneelien avoimesta kauppiaasta ja vilkkaasta pystyttäjästä takaisin kuoreensa.
