Into investoida biokaasulaitoksiin kiihtyy Suomessa.
Suunnitteilla tai rakenteilla on jo yli 40 biokaasulaitosta seuraaville parille vuodelle, arvioi Suomen biokierto- ja biokaasuyhdistys.
Valtaosa hankkeista on kuitenkin suunnittelu- tai esiselvittelyvaiheessa. Matka suunnitelmasta valmiiksi laitokseksi on yleensä pitkä.
Tällä hetkellä suurimmat esteet ovat biokaasumarkkinoiden kehittymisen hitaus, investointitukien epävarmuus ja pitkälliset luvitusprosessit.
Moni laitos on myös jäänyt suunnitteluasteelle. Esimerkiksi Nurmoon suunniteltu biokaasulaitokselle myönnettiin tukea jo vuonna 2019, mutta hanke ei ole edennyt.
”Suomi kulkee jälkijunassa”
Valion ja ST1:n omistaman Suomen Lantakaasu oy:n tarkoitus on luoda Suomeen suuri biokaasulaitosten kokonaisuus.
Vuoden 2030 loppuun mennessä pystyssä pitäisi olla viidestä seitsemään laitosta ja niiden lähettyvillä mahdollisesti pienempiä. Yhden laitoksen rakentaminen maksaisi kymmeniä miljoonia euroja.
Laitokset tuottaisivat lähialueen maatilojen lannasta ja muista sivutuotteista biokaasua liikenteeseen ja lannoitetta tiloille.
Valion biokaasuliiketoiminnasta vastaava johtaja Leena Helminen muistuttaa myös ilmastohyödyistä.
– Jos maatilat saadaan mukaan tuotantoon, pystytään korvaamaan tie- tai meriliikenteessä fossiilisia polttoaineita uusiutuvalla lehmänlannasta tehdyllä biokaasulla, hahmottelee Helminen.
Pisimmällä hankkeista on Kiuruvedelle Pohjois-Savoon suunnitteilla oleva, teollisen kokoluokan nesteytetyn biokaasun laitos. Ympäristölupahakemus on jätetty.
Helminen harmittelee, että Suomi on jäljessä esimerkiksi Tanskaa ja Ruotsia. Tanskassa arviolta 30 prosenttia lannasta käsitellään biokaasulaitoksissa. Kirittävää on, jotta maatilat yltäisivät energiaomavaraisuuteen ja saisivat ravinnekiertoon liittyviä hyötyjä.
Onko biokaasulle kysyntää?
– Biokaasumarkkinat ovat vasta rakentumassa eli muutokseen pitää sitoutua, jotta kysyntää saadaan. Myös omaa keräilykalustoa eli maitoautoja on muutettu biokaasukäyttöisiksi.
Katse kohti pohjalaismaakuntia
Nyt Suomen Lantakaasun katse on kääntynyt myös muille maatalousvaltaisille alueille kuten Etelä- ja Keski-Pohjanmaalle, Pohjanmaalle sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosaan.
Lähiviikkoina Kokkola–Pietarsaaren ja Nivala–Haapaveden alueilla kartoitetaan satojen maatilayrittäjien kiinnostusta. Samalla kunnille lähtee kysely tonttivaihtoehdoista. Sitten kartoitusvuorossa on Etelä-Pohjanmaa.
Hankkeisiin tullaan tarvitsemaan myös investointitukea.
– Se on myös ratkaisevassa osassa investointipäätöstä tehtäessä, muistuttaa Helminen.
Siksi investointipäätöksen teko siintää jossain tulevaisuudessa.