Laihian kunta sai aluehallintovirastolta selvityspyynnön uskonnollisen ohjelman järjestämisestä päiväkodissa.
Lapuan hiippakunnan piispa Matti Salomäen mukaan pyyntö kertoo siitä, että selvityspyyntöön johtanut tilanne on ollut epäselvä, huonosti suunniteltu tai huonosti sovittu.
Salomäki kertoo painottavansa seurakunnissa vieraillessaan, että on tärkeää sopia pelisäännöt koulujen ja päiväkotien kanssa ja toimia niiden mukaan.
– Ettei tule yllätyksiä suuntaan eikä toiseen, hän sanoo.
Salomäen mukaan Lapuan hiippakunnassa keskustellaan koulujen ja päiväkotien tilaisuuksista aina, kun asia syystä tai toisesta nousee esille tai jos joku kysyy ohjeita.
Myös piispojen kesken käydään keskustelua ja seurataan tilannetta.
– Aina katsotaan, onko tarpeen antaa uusia ohjeita tai käydä tarkempia neuvotteluja, Salomäki kertoo.
Hänen mukaansa kirkko on ainakin välillinen osapuoli tapahtumissa siinä mielessä, että jokainen seurakunta tekee yhteistyötä paikkakuntansa sivistys- ja koulutoimen kanssa.
Uskonnollisuutta myös tunnustuksettomissa tilaisuuksissa
Salomäki kertoo, että kirkon seurakunnille antamissa ohjeissa käytetään tapahtumista tai tilaisuuksista eräänlaista korimallia.
Yhdessä korissa ovat esimerkiksi uskonnolliset tai tunnustukselliset tilaisuudet, kuten jumalanpalvelus.
– Kun tilaisuus on etukäteen ilmoitettu ja vanhemmat sekä koululaiset tietävät sen, silloin voidaan etukäteen järjestää tarvittaessa korvaavaa ohjelmaa, Salomäki avaa.
Toisessa korissa on sitten taas yleissivistävää toimintaa, joka käy piispan mukaan kenelle tahansa riippumatta siitä, mihin uskontokuntaan henkilö kuuluu.
Tosin niissäkin tilaisuuksissa voi Salomäen mukaan olla jokin yksittäinen uskonnollinen osa, esimerkiksi jouluvirsi. Hän viittaa Opetushallituksen ohjeisiin.
– Koeteltujen ohjeiden mukaan tilaisuus ei silti ole niin sanotusti uskonnollinen, vaan kuuluu suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimiseen, Salomäki sanoo.
Aamunavaukset muuttuneet
Piispa Salomäen mukaan uskonnollisen ja tunnustuksettoman ohjelman rajanveto näkyy konkreettisesti esimerkiksi niille seurakunnan työntekijöille, jotka käyvät kouluilla vetämässä aamunavauksia.
Kun aiemmin voitiin esimerkiksi pitää aamuhartaus, jossa oli selkeästi virsi, raamatunlukua ja rukousta, niin nyt käytännöt ovat muuttuneet.
– Nyt työntekijöiden täytyy olla paljon tarkempia, että tilaisuus pysyy yleisenä opetuksena. Siinä toki voidaan viitata rukoukseen, mutta ei harjoittaa rukousta, Salomäki kertoo.
Kirkko paikkana ei Salomäen mukaan tee tapahtumasta uskonnollista, vaikka siinä sellaisia viitteitä onkin. Salomäki viittaa esimerkiksi kirkoissa järjestettäviin konsertteihin. Jos tilaisuudessa on puhujana pappi, niin Salomäen mielestä puheen sisältö ratkaisee, onko tilaisuus uskonnollinen.