Vaalijärjestelmää uudistetaan Pohjois-Suomessa – Mikkel Näkkäläjärvi olisi mennyt läpi Lapissa viime vaaleissa

Hallitus on asettanut parlamentaarisen työryhmän kehittämään eduskuntavaalien vaalijärjestelmää. Tavoitteena on laskea Lapin korkeaa äänikynnystä.

Mikkel Näkkäläjärvi piti tiedotustilaisuuden vointtonsa jälkeen.
Mikkel Näkkäläjärvi olisi nyt kansanedustaja, jos suunnitteilla oleva uusi vaalijärjestelmä olisi ollut käytössä viime eduskuntavaaleissa. Kuva: Silja Viitala / Yle
  • Jarno Tiihonen

Hallituksen tavoitteena on laskea Lapin piilevää äänikynnystä eduskuntavaaleissa. Piilevällä äänikynnyksellä tarkoitetaan pienintä ääniosuutta, jolla esimerkiksi puolue voi saada vähintään yhden edustajan valituksi vaalipiiristä.

Viime eduskuntavaaleissa Lapissa tuli viimeisenä valituksi keskustan Markus Lohi. Hänen vertauslukunsa oli 12 161, joka vastaa 12,4:ää prosenttia hyväksytyistä äänistä.

Lapin piilevän äänikynnyksen ero esimerkiksi Uusimaahan on merkittävä. Uudenmaan vaalipiirissä viime vaaleissa viimeisenä valittiin kokoomuksen Pihla Keto-Huovinen, jonka vertausluku vastasi 2,3:a prosenttia hyväksytyistä äänistä.

Vaalijärjestelmän uudistus on tarkoitus toteuttaa yhdistämällä Lapin ja Oulun vaalipiirit laskennallisesti toisiinsa. Se tarkoittaisi, että paikat jaettaisiin molempien vaalipiirien yhteen laskettujen äänten perusteella.

SDP olisi voittanut ja keskusta hävinnyt

Työn alla olevan mallin mukaan viime eduskuntavaaleissa Markus Lohi ei olisi tullut valituksi Lapista. Kansanedustajaksi olisi tullut SDP:n Mikkel Näkkäläjärvi. Demarit olisivat siis nostaneet Lapin paikkamääränsä kahteen.

Oulun vaalipiirissä Lapin äänten huomioiminen ei olisi tuonut muutosta vaalitulokseen.

Tosin kokoomuksen viimeinen paikka olisi ollut liipaisimella. Paikka olisi säilynyt kokoomuksen ja kristillisdemokraattien Lapissa solmiman vaaliliiton turvin.

Ilman kristillisdemokraattien ääniä kokoomus olisi menettänyt Oulun vaalipiirissä yhden paikan ja SDP olisi voittanut yhden paikan.

Valituksi olisi tullut demareiden Miina-Anniina Heiskanen, ja kokoomuksen Juha Hänninen olisi jäänyt varasijalle.

Vaalipiirejä yhdistettiin 2013

Piilevä äänikynnys nousi isoksi puheenaiheeksi vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen, jolloin vihreiden Tarja Cronberg ei tullut valituksi vaikka hän sai toiseksi eniten ääniä Pohjois-Karjalan vaalipiirissä.

Cronbergin kohtalo johti vaalijärjestelmän uudistukseen vuonna 2013. Silloin muodostettiin uusi Savo-Karjalan vaalipiiri liittämällä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit yhteen.

Lisäksi muodostettiin Kaakkois-Suomen vaalipiiri yhdistämällä Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit.

Lapissa piilevästä äänikynnyksestä alettiin keskustella erityisesti vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen. Silloin vihreiden Riikka Karppinen sai toiseksi eniten ääniä, mutta ei tullut valituksi. Nyt työn alla olevalla järjestelmällä Karppinen olisi tullut valituksi.

Markus Lohi sai Lapin viimeisen paikan myös vuonna 2019.

Uudistuksen työryhmältä esitys ensi vuonna

Hallitus nimesi torstaina parlamentaarisen työryhmän valmistelemaan esitystä.

Työryhmä antaa ehdotuksensa ensi vuoden aikana. Vaalialuemalli on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2031 eduskuntavaaleissa.

Työryhmässä ovat edustettuina kaikki eduskuntapuolueet, ja sen puheenjohtajana toimii kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko.

Uudistus koskee vain Lapin ja Oulun vaalipiirejä.

Edit 17.11.2023 kello 15.04: Uutiseen on korjattu Pihla Keto-Huovisen puolue.

Edit 17.11.2023 kello 9.06: Juttuun on korjattu yhden nimen kirjoitusasu.