Kemijoen kalatievelvoitetta puidaan Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa jo seitsemättä vuotta. Kyse on uusimmasta vaiheesta yli 70 vuotta pitkitetyssä kiistassa vesivoimatalouden tuhoamien Kemijoen vaelluskalakantojen elvyttämisessä.
Kalateiden rakentamista Kemijoen voimalaitoksiin vaatii kalatalousviranomaisena Lapin ely-keskus. Hakemus asiasta jätettiin aluehallintovirastolle keväällä 2017.
Vesilakiin perustuen ely vaatii voimayhtiöiden velvoittamista rakentamaan viisi kuukautta vuodessa toimivat kalatiet voimalaitosten ohi. Ensivaiheessa kalatiet tehtäisiin Ounasjokisuun alapuolella olevaan viiteen voimalaan.
Ely perustelee hakemusta mun muassa EU:n vesipuitedirektiivillä, kalastuslailla ja hallitusten yli kymmenen vuotta ajamalla kansallisella kalatiestrategialla. Ne ”velvoittavat Suomea huolehtimaan uhanalaisten vaelluskalalajien säilymisestä ja luontaisen lisääntymiskierron edistämisestä” todetaan hakemuksessa.
Voimayhtiöt vastustavat kalatievelvoitetta
Voimayhtiöt ovat yli kuuden vuoden ajan lähettäneet aluehallintovirastolle tuhansia sivuja kalatievelvoitetta vastustavia kirjelmiä.
Kemijoki oy sekoittaa pakkaa hakemalla myös lupaa vapaaehtoiselle kalatielle Taivalkosken voimalan ohi – kesken elyn hakemuksen lupakäsittelyn.
Voimayhtiöt haluaisivat itse päättää kalateistä vapaaehtoisen luvan perusteella. Silloin ne saisivat itse päättää rakentamisesta.
Kemijoki oy:n vastuullisuusjohtaja Ismo Heikkilä sanoo, että Taivalkosken kalatie olisi askel, jota jatketaan seuraavilla voimaloilla Ounasjokisuuhun saakka.
Heikkilän mukaan vaelluskalayhteyden tekemisessä jokainen voimalaitos vaatii omat tekniset ratkaisunsa ja selvityksensä jotka vaativat aikaa.
Heikkilän mukaan Kemijoki oy:llä on asiassa ”vaelluskalan näkökulma”.
Vapaaehtoisuus ei riitä
Lapin ely-keskuksen mukaan Kemijokiyhtiön hakemus vapaaehtoisesta Taivalkosken kalatiestä ei saa tehdä tyhjäksi elyn tekemää hakemusta yhtiöitä velvoittavista määräyksistä.
Ely-keskuksen kalatalouspäällikkö Jermi Tertsusta ei vakuuta voimayhtiön vapaaehtoinen Taivalkosken kalatie, joka olisi osin luonnonmukainen ja osin tekninen.
– Tämähän ei ole luonnonmukainen missään tapauksessa, koska siellä ei ole läpi vuoden virtausta. Luonnonmukaisesta osuudesta saadut hyödyt menetetään, kun vesitys loppuu, sanoo Tertsunen.
Toinen ongelma on Tertsusen mukaan se, että veden päästö kalatiehen voi katketa myös touko-lokakuun välisenä aikana.
– Ristiriitoja kalataloudellisen edun kanssa on voimakkaasti, arvioi Tertsunen
Kokenut ympäristöneuvos Antti Ylitalo sanoo, että vapaaehtoisella kalatiehakemuksella yhtiö pyrkii vesittämään viranomaisen määräämän kalatievelvoitteen.
– Kemijokiyhtiö haluaa viivästyttää kokonaisvaltaisia kalatalousvelvoitteiden muutoshakemuksia omilla hakemuksillaan. Sitä voisi sanoa investoinniksi viivästykseen, Ylitalo lataa.
Ylitalo on biologi ja ollut ratkaisemassa ympäristölupia Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja ”lainassa” myös Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa.
Hänen mukaansa on tärkeää, että kalateiden rakentamisesta tulee viranomaisen määräämä velvoite voimayhtiöille.
Asiantuntijaviranomaiset ja kunnat kannattavat velvoitetta
Vaelluskalayhteyksien palauttamista tukevat aluehallintovirastolle kirjoituksissaan lähes kaikki muut tahot paitsi voimayhtiöt, energiateollisuuden etujärjestö ja huoltovarmuuskeskus. Viimeksi mainittu on huolissaan sähkön saatavuudesta, vaikka ohitusuomat vähentäisivät sähköntuotantoa vain vähän.
Asiantuntijaviranomaiset Luonnonvarakeskus Luke, Suomen ympäristökeskus Syke ja Metsähallitus puoltavat Lapin ely-keskuksen hakemusta.
Luken mukaan kalatievelvoitteella on vankka biologinen pohja ja nykyinen istutusvelvoite on merkittävästi alimitoitettu.
Syken mukaan vaelluskalojen luontainen lisääntyminen Kemijoella on saavutettavissa ilman merkittävää haittaa vesivoiman tuotannolle. Syke pitää mahdollisimman luonnonmukaisia kalateitä parhaina. Syke muistuttaa, että lyhytaikaissäännöstely, jossa veden määrää nopeasti lisätään ja vähennetään, on ekologisesti erittäin haitallista.
Metsähallitus pitää ely-keskuksen kalatievaatimusta erittäin tarpeellisena. Heidän mukaansa parasta olisi, jos vaelluskaloille tehtäisiin mahdollisimman luonnonmukaiset uomat, joihin juoksutettaisiin vettä ympäri vuoden. Ympärivuotinen vesitys mahdollistaisi selviytymisen uomassa hautuvalle mädille, talvehtiville kalanpoikasille ja muille vesieliöille, katsotaan Metsähallituksen lausunnossa Aville.
Kunnat tukevat elyn vaatimuksia
Kemijoen vesistön alueen kunnat kannattavat ely-keskuksen hakemusta.
Lausunnon on antanut 12 kuntaa: Enontekiö, Kemijärvi, Kemi, Keminmaa, Tornio, Kittilä, Pelkosenniemi, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Sodankylä ja Tervola. Kuntien lausunnot on annettu kesällä 2020.
Lausunnoissa elyn vaatimusta pidetään käänteentekevänä ja jopa historiallisena. Kannatusta saa voimayhtiöiden velvoittaminen tekemään luonnonmukaiset, ympärivuotiset kalatiet ohi voimaloiden. Vaelluskalojen paluun arvioidaan olevan tarpeen monimuotoisuuden ja myös alueen elinvoimaisuuden kannalta.
Matkailukalastuksen mahdollisuudet ja Kemijoen alueen asukkaiden tarpeet mainitaan kuntien lausunnoissa.
Myös voimayhtiöiden aiheuttaman vaelluskalatuhon, jota ei ole saatu ratkaistua 70 vuodessa, epäoikeudenmukaisuuden hyvittämisen tarvetta pidetään tarpeellisena.
Vain Kemin kaupungin lausunto on varauksellinen, siinä korostetaan voimayhtiöiden taloudellisia etuja ja pelätään, että kalateiden rakentaminen saattaisi nostaa sähkön hintaa.
Rovaniemi on ottanut asiassa matalan profiilin, joka selittynee sillä, että kaupunki on voimakkaasti tukenut kaupungin alueelle suunniteltua Kemijoki oy:n Sierilän voimalaa.
Rovaniemi myös ajoi voimakkaasti Kemijoki oy:n tavoittelemaa Vuotoksen tekoallasta, jota viime vaiheessa yritettiin perustella Rovaniemen tulvasuojelulla.