Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) toivoo seuraavalta hallitukselta vähintään viisi miljoonaa euroa, jotta useista tärkeistä vesistöistä voitaisiin poistaa vaelluskalojen kulkua jarruttavia esteitä ja rakentaa kalateitä. Isojen sähköntuotantoon valjastettujen jokien vesivoimayhtiöille Orpo aikoo esittää kalateiden rakentamista velvoiteistutusten lisäämisen sijaan.
Orpon mielestä kansallisesta kalatiestrategiassa pitäisi jo päästä käytännön tekoihin. Valtioneuvosto hyväksyi strategian keväällä 2012. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee nyt Orpon johdolla ohjelman kevään hallitusneuvotteluja varten.
Ministerin toivomalla rahoituksella päästäisiin seuraavalla hallituskaudella töihin useissa vaelluskalakannoille kriittisissä kohteissa eri puolilla maata. Tällaisia kohteita on muun muassa Kemijolla, Isojoella ja Saimaan vesistössä.
Vesivoimayhtiöt mukaan talkoisiin
– Tarkoitus on kutsua vesivoimayhtiöt neuvotteluihin, miten me voimme ratkaista kalateiden rakentamisen isoissa vesistöissä, joissa on isoja voimalaitoksia.
Orpo sanoo, että ministeriön selvitysten mukaan voimayhtiöiden istutusvelvoitteiden pitäisi olla moninkertaisia nykyiseen verrattuna. Valjastetut joet pystyisivät tuottamaan kalaa moninkertaisesti enemmän kun aikanaan istutusvelvoitteita määrättäessä arvioitiin.
Sen sijaan, että voimayhtiöt velvoitettaisiin lisäämään istutuksia tuntuvasti, Orpo haluaisi voimayhtiöt investoimaan kalateihin.
– Valtiolla olisi oikeus vaatia näiden velvoitteiden merkittävää nostamista, mutta minä haluaisin nimenomaan neuvotella, että jos ne käytettäisiinkin kalateiden rakentamiseen.
– Tässä minä haastan heitä mukaan, että tehdään yhdessä palvelus suomalaisille vaelluskaloille ja sitä kautta voimayhtiöiden toiminnallekin tulee suurempi hyväksyntä yhteiskunnassa.
Lohikalojen vaellus päähuolena
Orpo muistuttaa, että kalateitä kyllä osataan rakentaa, toimivia esimerkkejä löytyy esimerkiksi Ruotsista. Hän haluaa mukaan neuvotteluihin mukaan myös jokivarren kunnat, matkailuyrittäjät ja muut tahot, joille on hyötyä siitä, että lohi ja meritaimen saadaan nousemaan jokea ylös isojen voimalaitosten ohi. Orpo toivoo, että näin löydettäisiin yhteistyössä konkreettiset keinot edistää vaelluskalakantojen elpymistä.
Suomen suurimmat vaelluskalajoet on valjastettu vesivoiman tuotantoon Teno-, Näätämö-, Tornion- ja Simojokea lukuun ottamatta.
Kalatierakentamisen kärkikohteiksi on nimetty noin 55 patoa kahdellakymmenellä joella tai vesistöreitillä. Useimmissa hankkeissa on tavoitteeena lohen ja järvilohen sekä meri- ja järvitaimenen pääsy luontaisille lisääntymispaikoilleen.