Kokkola haluaa Suomen vetypääkaupungiksi – tavoitteena vähentää teollisuuden ja liikenteen päästöjä

Yhdeksän alueella toimivaa yritystä ja kaksi korkeakoulua yhdistävät voimansa vauhdittaakseen uusiutuvan energian ja vedyn käyttöä.

Kokkolassa uskotaan, että vetyhanke tuo myös uusia investointeja. Video: Kalle Niskala.
  • Petra Haavisto

Kokkolasta aiotaan tehdä Suomen vetypääkaupunki ja vähähiilisen ja puhtaan energian pääkaupunki.

Yhdeksän yritystä ja kaksi korkeakoulua ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen, jonka tarkoituksena on vauhdittaa uusiutuvan energian ja vedyn käyttöä teollisuudessa ja liikenteessä.

Vedyn avulla esimerkiksi raskaasta kumipyöräliikenteestä ja meriliikenteestä on mahdollista tehdä hiilivapaata.

Kokkolassa vetyä päästöttömästi valmistavan Hycamite TCD Tehnologiesin hallituksen puheenjohtajan ja vetypääkaupunkia ideoineen Matti Malkamäen mukaan Kokkolan hanke on Suomessa ainutlaatuinen. Hän asettaa tavoitteet reilun kymmenen vuoden päähän.

– Tarkoitus on, että Kokkolassa on silloin vetyputki, joka yhdistää Kokkolan muuhun infraan länsirannikolla, meillä on vähähiilistä teollisuutta, olemme saaneet paljon investointeja ja meillä on koekäytössä muualta tulevaa teknologiaa esimerkiksi ajoneuvopuolella, Malkamäki maalailee.

Tällä hetkellä vedyn käytön esteenä on hinta ja esimerkiksi se, ettei vetykäyttöistä kuljetuskalustoa juuri ole.

Suomessa vetytalous ei ole lähtenyt lentoon. Malkamäen mukaan maailmalta löytyy kuitenkin muutamia esimerkkejä paikoista, jossa vetytalous on lähtenyt nousukiitoon: Japanin Tokio, Hollannin Groningen, USA:n Teksas ja Los Angeles ja Kanadan Edmonton.

Niitä yhdistää teollisuuden, pienempien yritysten ja julkisen puolen keskinäinen yhteistyö.

– On päätetty yhdessä lähteä luomaan rakennetta, jossa voidaan vähähiillistää koko yhteiskuntaa. Se on tavoite täällä Kokkolassakin, Malkamäki toteaa.

Kokkolan hankkeessa mukana ovat vetyalalla toimivat Hycamite TCD Technologies, Kokkolaan vetytehdasta valmistelevat Flexens ja Plug Power, Huld, kuljetusliike Ahola Group, Kokkolan Energia, Kokkolan Satama, M. Rauanheimo, Oulun yliopisto, Pohjanmaan kauppakamari sekä Centrian ammattikorkeakoulu.

Yritykset allekirjoittivat aiesopimuksen tiistaina.

Seuraavaksi tehdään toteuttamiskartoitus ja laaditaan rahoituskelpoinen hanke. Hankkeen tavoitteena on olla aktiivinen osa laajempaa Suomen länsirannikolle muodostettavaa vetylaaksoa.

Kolme miestä.
Matti Malkamäki, Hans Ahola ja Bernt Schalin osallistuvat Kokkola Material Weekille. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Rajallinen sähkö

Kokkolalainen logistiikka-alan yritys Ahola Transport on onnistunut vähentämään päästöjä yli 60 prosenttia Suomen ja EU:n päästötavoitteista digitoimalla ja tehostamalla toimintaa. Jatkoon yhtiö toivoo apuja vetyhankkeelta.

– Tästä eteenpäin keinot loppuvat. Tehostaa voi tiettyyn pisteeseen, sitten tarvitaan uusia energiamuotoja päästä nollaan, toteaa Ahola Groupin hallituksen puheenjohtaja Hans Ahola.

Aholan mukaan sähkö on edelleen yksi vaihtoehto. Raskaassa liikenteessä se on kuitenkin ongelmallinen, koska akut ovat painavia ja niiden lataaminen kuormittaa liikaa isojen kaupunkien sähköverkkoja. Tarvitaan uusia polttoaineita, ja vety voi olla sellainen.

Aholan mukaan raskaan liikenteen vetykuorma-autoja on toistaiseksi vain Sveitsissä. Ne ovat kuitenkin Ahola-Transportille liian pieniä.

– Vety on myös vielä liian kallista verrattuna muihin energiamuotoihin. Toivottavasti päästään tästä eteenpäin, Ahola toivoo.

Hankkeessa mukana oleva Flexens on tutkinut lauttaliikennettä Ahvenanmaalla. Selvitysten mukaan kolmen tunnin matkan voi ajaa vedyllä.

Sitä pidemmille matkoille tarvitaan muita synteettisiä polttoaineita, joita ovat vihreä ammoniakki, vihreä polttoöljy ja e-metaani.

Kun tuotanto saadaan oikeaan mittakaavaan, niin kustannukset saadaan alemmas.