Tiistaina kuultiin uusin suunnitelma Suomeen kohdistuvasta vetyinvestoinnista. Yhdysvaltalainen Plug Power yhtiö kaavailee Suomeen kolmea vedyntuotantolaitosta.
Investoinnin arvo olisi yhtiön mukaan jopa yli viisi ja puoli miljardia euroa.
Suomeen on sadellut investointisuunnitelmia viime vuosina hyvin nopeaa tahtia. Erityisen moni niistä kytkeytyy vetyyn, jonka tuotanto- ja jalostuskustannukset laskevat, kun teknologia kehittyy.
– Vetyvallankumous, josta asiantuntijat ovat jo pidempään puhuneet, alkaa realisoitua käytännön investointihankkeissa, kommentoi johtava ilmastoasiantuntija Janne Peljo Elinkeinoelämän keskusliitosta.
Miksi juuri Suomi houkuttelee niin paljon vetyinvestointeja? Yle kysyi asiasta Peljolta ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Annukka Santasalo-Aarniolta.
1. Suomessa riittää uusiutuvaa energiaa
Vety esiintyy luonnossa käytännössä aina muihin aineisiin sitoutuneena. Kun vedyn erottaa muista alkuaineista, siitä saa päästöttömän polttoaineen.
Tämä tehdään elektrolyysiksi kutsutulla menetelmällä. Ainut ongelma on, että elektrolyysiin kuluu huima määrä energiaa.
Vetyfirmat siis haluavat maihin, missä on paljon energiaa. Runsas sähköntuotanto ei yksin riitä, vaan sähkön on lisäksi oltava päästötöntä. Vain silloin vetyä saa kutsua vihreäksi – eli päästöttömäksi.
– Suomessa olosuhteet puhtaan energian tuotannolle ovat Euroopan kaikkein parhaimpien joukossa, Peljo sanoo.
Puhtaan energian lisäksi Suomen kilpailuetuna on vahva sähkön siirtoinfrastruktuuri ja monipuolinen teollinen osaaminen.
– Infrastruktuuri on yksi syy, miksi Suomi on ehkä vielä houkuttelevampi kuin toiset päästötöntä energiaa paljon tuottavat valtiot.
Santasalo-Aarnio lisää, että uusiutuvalla energialla tuotettuun vedyn pariin firmoja ajaa myös maakaasun kohonnut hinta.
2. ...ja makeaa vettä
Puhtaan energian lisäksi vedyntuotannossa tarvitaan runsaasti makeaa vettä.
– Meillä on runsaasti suolatonta vettä, jota tarvitaan elektrolyysiprosessissa. Se on varmasti myös yksi Suomen valteista, Santasalo-Aarnio toteaa.
Joillakin alueilla makea vesi joudutaan prosessoimaan merivedestä. Suolan poistaminen merivedestä on työlästä ja kallista. Se tuo vedyntuotantoon kokonaan uuden, ylimääräisen työvaiheen.
Juttu jatkuu animaation jälkeen.
3. Tiukka ilmastotavoite houkuttelee yhtiöitä
Plug Powerin toimitusjohtaja Andy Marsh sanoi tiistaina, että yhtiö haluaa Suomeen paitsi puhtaan energian, myös Suomen 2035 hiilineutraalisuustavoitteen vuoksi.
Mitä merkitystä valtion ilmastotavoitteella on tänne investointeja suunnitteleville yrityksille?
EK:n Peljo vastaa, että tavoite on ulkomaisille yrityksille ensinnäkin lupaus vakaasta toimintaympäristöstä. Vetyhankkeissa se on erityisen tärkeää, koska aikajänne mitataan vuosikymmenissä.
– Investoijan näkökulmasta kyse on investointiriskin hallinnasta. Siinä korostuu pitkäjänteinen politiikka ja toimintaympäristön vakaus.
Vuoden 2035 tavoite ei vielä itsessään tarkoita paljoa. Sijoittajia kiinnostava konkretia piilee keinoissa, joilla tavoitteeseen pyritään. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi Suomen suunnitelmia ja strategioita energiasektorin ja liikenteen päästövähennyksistä.
– Nämä ovat niitä tekijöitä, missä investointivarmuus kasvaa, kun voidaan osoittaa sektorikohtaiset tavoitteet, joilla siihen tavoitevuoteen mennään.
Peljo lisää, että Suomen 2035 hiilineutraalisuustavoitteella on myös signaalivaikutus.
– Sillä on saatu ulkomaiset yhtiöt kiinnittämään huomiota Suomeen.
Hypeä vai realismia?
Osa Suomeen kohdistuvista investointisuunnitelmista jää varmuudella toteutumatta.
Monista hankkeista puuttuu vielä esimerkiksi rahoitus, osassa on lisäksi toistaiseksi ratkaisemattomia teknologisia kysymyksiä.
Kokonaiskuvassa vetyhankkeita kuitenkin puoltaa Santasalo-Aarnion mukaan esimerkiksi se, että Suomessa prosessiteollisuus käyttää jo tällä hetkellä paljon vetyä. Nykyisin se on niin sanotusti harmaata eli maakaasulla tuotettua. Hiilipäästöttömyyden saavuttamisessa maakaasun korvaaminen on yrityksille ja valtioille hyvin tärkeää, eikä siihen päästä ilman vetyä.
Peljo toteaa, että johonkin päin maailmaa vetyinvestointeja joka tapauksessa suunnataan. Suomessa olosuhteet niille ovat hyvät.
– Suomen tavoittelema kymmenen prosentin markkinaosuus Euroopan puhtaan vedyn markkinoista vuonna 2030 on ihan hyvin meidän käden ulottuvilla.
Työtä riittää, Peljo lisää. Kunnianhimoisista tavoitteista ei tule luopua, politiikka on pidettävä pitkäjänteisenä ja puhtaan energian tuotantoa on kasvatettava.
– Luvitusta on lisäksi kyettävä nopeuttamaan, että meille suunniteltavat hankkeet saadaan nopeasti myös käytännössä toteutettua, Peljo sanoo.
Aiheesta voi keskustella 1. kesäkuuta kello 23 saakka.