Vuonna 2020 koronapandemia yllätti lähes koko ihmiskunnan housut kintuissa. Paitsi tutkijat.
Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi syyskuussa 2019 – vain muutamaa kuukautta ennen pandemian puhkeamista – huolestuttavan raportin kohonneesta pandemiariskistä.
Ja mitä taudista ihmiskunnalle seurasi? 700 miljoonaa sairastunutta, noin 7 miljoonaa kuollutta, biljoonien eli siis tuhansien miljardien eurojen taloudelliset menetykset ja mittaamaton määrä inhimillistä kärsimystä.
Maailmassa kaikki liittyy kaikkeen ja numerot loppuvat kesken, jos yritämme laskea luontokadon, tautien ja sotien lumipallon lailla kierivää ja kasvavaa yhteisvaikutusta.
Siksi on tärkeää valmistautua tulevaan. Suomen Akatemian rahoittama Diseases on Wings -tutkimushanke selvittää ilmastonmuutoksen Suomeen tuomia tautiuhkia.
Helsingin yliopiston yli-intendentti, lintuasiantuntija Aleksi Lehikoinen kertookin osuvasti, että hankkeelle myönnettiin rahoitus jo ennen koronapandemian alkua.
– Meillä oli jo silloin mielessä riski siitä, että joku tauti voisi hypätä eläimestä ihmiseen.
Lehikoisen ohella konsortion muodostavat lepakkotutkija Thomas Lilley ja bakteriologi Arto Pulliainen.
Näiden tautien esiintymistä ilmastonmuutos voi kasvattaa Suomessa
Syyskuussa konsortio julkaisi suuren meta-analyysin eli kansankielisesti ilmaisten tutkimuksen, jossa tutkittiin uudelleen aiempien tutkimuksien tuloksia.
Seuraavaksi lukuja: yli 700 tutkimuksen aineistosta selvitettiin 75 patogeenin eli taudinaiheuttajan esiintymistä Euroopasta lähes 400 lintulajilla ja 40 lepakkolajilla.
Tietojen yhdistäminen ilmastotekijöihin paljasti, että monien taudinaiheuttajien esiintyvyys on yhteydessä lämpötilaan tai sademäärään.
Tieteessä löytyy lähes poikkeuksetta poikkeuksia, mutta nyrkkisääntönä tutkimus toteaa bakteerien viihtyvän lämpimässä ja kuivassa, virusten kosteassa.
Lämpötila vaikutti näitä tauteja aiheuttavien patogeenien esiintymiseen linnuissa ja lepakoissa:
- Lintuinfluenssa
- Malaria
- Klamydia
- Salmonella
- Q-kuume
- Pilkkutauti
Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän sateita Suomessa. Korkeat sademäärät on tutkimuskirjallisuudessa yhdistetty jo joihinkin tauteihin, esimerkiksi sadekausilla puhkeavaan koleraan.
– Suomessa kolera ei ole kliininen uhka, mutta maailmalla sademäärän nousut ovat selvässä suhteessa. Jo kolmen–viiden päivän sade näkyy suorana nousuna klinikassa, Arto Pulliainen kertoo.
Nyt tehdyssä meta-analyysissä huomattiin, että sademäärien kasvun myötä on todennäköisempää, että linnut kantavat salmonellabakteeria. Tutkimus osoittaa korrelaatiot, mutta jättää avoimeksi suuren kysymyksen: miksi?
– Salmonellabakteeri ei sinänsä tykkää kosteudesta, mutta sateet kasvattavat vesistöjen ja lammikoiden kokoa. Sitä kautta bakteerinsiirtyminen seuraavaan lintuyksilöön on todennäköisempää, Pullianen kertoo.
Kaikkiin miksi-kysymyksiin vastaaminen ei ole yhtä yksinkertaista. Suolitulehdusta aiheuttava kampylobakteeri puolestaan esiintyy linnuissa enemmän kuivilla alueilla.
– Olettaisi, että salmonella ja kampylobakteeri käyttäytyisivät samalla tavalla, mutta löydökset ovat täysin päinvastaiset. Mielenkiintoinen jatkotutkimuskohde, arvioi Pulliainen.
Pulliainen kertoo, että myös uudet bakteerikannat muuttavat tautimaisemaamme. Saman bakteerilajin eri kannoilla voi olla erilainen taudinaiheuttamiskyky. Hän arvioi ilmastonmuutoksen myös muuttavan antibioottiresistenttien bakteerien kulkeutumista Suomeen.
Lentäjien siivellä Suomeen
Nimensä hanke juontaa taudinaiheuttajien tehokkaista kuljettajista, siivekkäistä eläimistä, joiden kulkua maarajat eivät määritä.
Lepakot puolestaan ovat eräänlaisia eläinmaailman taparikollisia, joissa elää monia ihmisellekin vaarallisia patogeeneja eli taudinaiheuttajia, vaikkapa koronaviruksia.
Lintuinfluenssa voi monien arvioiden mukaan olla huomisen pandemia, jos se muuntuu aikanaan ihmisestä toiseen leviäväksi. Ja nyt on huomattu, että ilmastonmuutos on tälle virukselle suosiollista.
Pahamaineisten virusten lisäksi linnut ja lepakot kantavat suurta liutaa erilaisia bakteereja. Ne eivät välttämättä kykene aiheuttamaan pandemiaa, mutta näiden tautien yleistyminen ilmaston muuttuessa vaikuttaa kansanterveyteen.
Linnut toimivat vektoreina, siis levittäjinä. Sen lisäksi ne levittävät levittäjiä, esimerkiksi puutiaisia, joiden kantamaa borrelioosia esiintyy jo koko maassa. Ilmastonmuutos mahdollistaa punkkien leviämisen pohjoiseen ja linnun siivellä matka taittuu vaudikkaasti
Myös maateitse kulkevat tulokaslajit tuovat Suomeen terveysuhkia, eivätkä ainoastaan ihmiselle, vaan myös ravinnontuotannollemme. Yksi esimerkki on sikarutto, jonka leviämistä villisikojen mukana Suomeen on pelätty jo kauan.
Samoin villit, vapaana lentävät linnut voivat kuljettaa siipikarjalle vaarallisia tauteja. Vaikkapa malariaa, jos hyttynen pääsee tuikkaamaan talven aikana Afrikassa.
– Myös linnulla on malariaa. Lintumalaria on samansukuinen, mutta eri tauti kuin ihmisen kantama. Monet Euroopassa esiintyvistä linnuista kantavat malariaa, joka on peräisin muuttomatkalta Afrikasta, Aleksi Lehikoinen kertoo.
Siivillä malariaa Suomeen kuljettavat myös uudet hyttyslajit. Kevään ja loppukesän lämpötilat vaikuttavat siihen, miten malarialoinen selviää olosuhteissamme.
Leudommat talvet siis uhkaavat asemaamme Euroopan ja lähes koko maailman pussinperänä tautien suhteen.