Jatkuvat puutteet psyykkisissä hoidoissa tuskastuttavat suomalaisia psykologeja.
Samaan aikaan, kun somaattisen hoidon rahoitus on noussut, psykiatrisen hoidon rahoitus on junnannut paikallaan, sanoo Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen.
– Psykiatrisen hoidon rahoitus on ollut kymmenen viime vuoden ajan täydellinen flatline, Lipsanen sanoo. Flatline-ilmaisu viittaa tilaan, jossa elintoiminnot ovat pysähtyneet.
Psykologien etujärjestön puheenjohtajan mukaan epäsuhta rahoituksessa on osasyy siihen, että mielenterveyden ongelmat ovat suurin syy suomalaisten työkyvyttömyyteen. Noin satatuhatta suomalaista oli Kelan mukaan viime vuonna pitkällä sairauslomalla mielenterveysongelmien takia.
Poliitikoilta kaivataan järeämpää otetta
Psykologiliitto pyrkii yhdessä emojärjestönsä Akavan kanssa nostamaan mielenterveyden hoidon ongelmat teemaksi ensi kesän europarlamenttivaaleihin.
– Tällä hetkellä vaikutelma on, että poliitikot kisaavat resursseista tai keskittyvät toistamaan, ettei niitä ole. Haluamme, että EU nostaa mielenterveyden teemoja esiin yhä vahvemmin, Lipsanen sanoo.
Eikä psykologien etujärjestön keulamies panisi pahakseen, jos aihe nousisi keskustelunaiheeksi myös meneillään olevissa presidentinvaaleissa.
– Presidentti on myös arvojohtaja, ja tässä mielessä toivoisin näkeväni mielenterveyden vaalikeskusteluissa nykyistä vahvemmin, Lipsanen sanoo.
Mielenterveyden ongelmia ei osata käsitellä
Lipsasen mukaan mielenterveydestä keskustellaan juuri nyt enemmän kuin koskaan, mutta yhä kauhistellen. Suomi on hänen mukaansa lamaannuksissa mielenterveyden hoidon ongelmien edessä eikä oikein tiedä, miten pääsisi eteenpäin.
– Istumme ja katsomme, että onpas isot ongelmat, ja kokonaissuunnitelmallisuus puuttuu, hän sanoo.
Taustatekijänä on, että somaattiseen hoitoon verrattuna psyyken hoito on abstraktia. Mielen hoitamiseen ei ole laitteita, vaan hoito tapahtuu mielensisäisesti.
Tästä syystä ammattikunta jää helposti sivuun hoitopolkuja kehitettäessä. Psykologien ammattiosaaminen on Lipsasen mukaan hyvinvointialueilla pitkälti tyhjäkäytöllä, ja ennen kaikkea psykologit haluaisivatkin tulla kuulluiksi.
– Ollaan valtavan ongelman äärellä ilman, että mietitään ketkä ja mitkä tahot ovat niitä, joita kannattaisi kuunnella, hän sanoo.
Psyykkisiin ongelmiin tarjoillaan laajalti samanlaisia ratkaisuja, vaikka häiriöiden syyt ovat tapauskohtaisia. Ja siitä huolimatta, että meneillään on ennenäkemätön terapiabuumi, hoidot eivät kohdistu sinne minne pitäisi.
Tilanne turhauttaa psykologeja, joilla olisi apua tarjottavanaan.
Hoidon tarpeen arviointi puuttuu monesta kentästä kokonaan.
Jari Lipsanen
– Meidän pitäisi pystyä hyödyntämään sitä arviointivoimaa, joka on olemassa. Hoidon tarpeen arviointi puuttuu tällä hetkellä monesta kentästä kokonaan.
Lipsanen arvostelee käytäntöjä, joissa potilaat ohjataan arvioimaan itse oireitaan digitaalisiin palveluihin ilman, että he tapaavat ketään.
– Näitäkin seuloja tarvitaan, mutta missään ei ole mietitty sitä, missä vaiheessa voitaisiin päästä psykologin tutkimukseen, jossa pohdittaisiin, mitä kussakin tapauksessa kuuluisi tehdä, Lipsanen sanoo.
Mielenterveysongelmat halutaan tasaveroiksiksi
Euroopan komissio paalutti kesällä uuden pilarin eurooppalaisten mielenterveyden tueksi. Runsaan miljardin euron budjetin saaneen ohjelman tavoitteena on nostaa psyykkiset hoidot tasaveroiseen asemaan fyysisten hoitojen rinnalle.
Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan Euroopalla ei ole enää varaa olla puuttumatta psyykkiseen oireiluun, koska sen hintalappu on joka vuosi noin 600 miljardia euroa.
Työperäisen stressi on syynä noin puoleen EU-jäsenmaiden työpoissaoloista, ja joka toinen työntekijä kokee työperäisen stressin työpaikallaan yleiseksi.
EU:n lähestymistapa mielenterveyteen koostuu kolmesta pääperiaatteesta: riittävästä ennaltaehkäisystä, mahdollisuudesta edulliseen hoitoon ja sopeutumisesta takaisin yhteiskuntaan toipumisen jälkeen.
Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja liputtaa strategian puolesta.
– Se on erittäin tärkeä signaali. Se, että mielenterveysongelmat nähdään tasavertaisina ongelmina, on todella tärkeää, Jari Lipsanen sanoo.