KASTANIEGÅRDEN, TANSKA Frank Erichsen odottaa pienen vanhan lava-auton kanssa paikallisjuna-asemalla.
Tie maatilalle on paikoin kuoppainen, ympärillä näkyy laakeaa peltoa ja maalaistaloja siellä täällä. Tervetuloa Kastaniegårdeniin, monelle televisionkatsojalle tutulle tilalle.
Tanskalaisena maajussina tunnettu Erichsen ja hänen perheensä pyrkivät kestävään ja omavaraiseen elämään. Kotitalouteen kuuluu vaimo, tyttö ja poika sekä kaksi labradorinnoutajaa.
Maajussilta näyttää käyvän näppärästi niin viljely, rakentaminen, eläintenhoito kuin hedelmien säilöminen.
Pihan uusimpia pienkoneita ovat puukaivon näköinen omenamehupuristin ja vesihanaa muistuttava metallinen mehukonetynnyri. Mehu alkaa fermentoitua tynnyrissä, mutta mehu tulee hanasta pienellä paineella, joten se ei rupea käymään alkoholiksi. Omenoita riittää myös kuivattavaksi ja leivontaan.
Toisella puolella pihaa on valmisteilla tuulimylly, joka tulevaisuudessa tuottaa pienenergiaa. Pihapiirissä näkyy myös muutama pieni kasvihuone, halloween-talkoista jääneitä kurpitsoja ja tietenkin polttopuita. Pyykit kuivuvat pihalla Tanskan tuulessa, kunhan ei vaan ala taas sataa.
Mitä Erichsen haluaisi sanoa niille kaupunkilaisille, jotka kaipaavat luontoa arkeensa?
– Jos haluaa asua luonnon lähellä eikä betoniviidakossa, on syytä muuttaa maalle, maajussi tokaisee ja virnistää.
Pääsemme yhteisymmärrykseen, että muitakin vaihtoehtoja on. Mitä kaupungeissa asuvat voivat siis oppia kestävän elämäntavan esimerkkihenkilöltä?
Tuoreita luonnon antimia
Tanskalaisen maajussin mukaan biodiversiteettikriisissä on kyse ennen kaikkea siitä, että luonnolla ei ole enää tilaa – ihmiset ovat ottaneet sitä muuhun käyttöönsä.
Erichsenin pelloilla kasvaa muun muassa vihanneksia, marjoja, hedelmäpuita, viljaa, maissia, pellavaa ja luonnonkukkia. Tilalla on myös lehmiä, hevosia, lampaita ja kanoja. Vaikka kaupungissa asuva ei voi eikä hänen tarvitsekaan pyrkiä samaan, hän voi tuoda luontoa lähemmäksi itseään.
– Jättää pihalle luonnollista maata sen sijaan, että laittaa sen päälle kiviä tai soraa, Erichsen antaa esimerkin.
Tai ihan vain ostaa lähellä tuotettua ruokaa ja juuri sen verran kuin tulee syötyä. Tai miksei vaikka yrittäisi kasvattaa omia siemenkasveja?
Säästeliästä vedenkäyttöä
Erichsen osoittaa niitylle, josta lehmät saavat heinää talveksi. Niityllä kiemurtelee pieni joki, joka laskee viiden kilometrin päässä pauhaavaan mereen. Kiemurtelevan kulkureitin ansiosta vesi pysyy paikallaan, joten ravintoaineet eivät pääse karkaamaan merelle.
– Tämä on sellainen tapa johtaa maatilaa, joka huolehtii luonnon ominaispiirteistä ja samalla ottaa tilasta parhaan mahdollisen hyödyn.
Ehkä kaupunkilainenkin voi miettiä, miten vettä voi käyttää viisaasti. Esimerkiksi kuivan kesän aikana voi olla hyvä idea laittaa pihalle tai parvekkeelle vesiastia, jotta linnut saavat kostuttaa suutaan. Puhumattakaan omasta säästeliäästä vedenkäytöstä keittiössä ja kylpyhuoneessa.
Rauhallisempaa elämänrytmiä
Kun lähellä ei ole viiden minuutin välein kulkevaa metroa tai bussilinjoja, täytyy pysähtyä ja malttaa odottaa. Maalaiselämä ei tietenkään tarkoita joutilaana olemista – tanskalaisen maajussin itsensä oli etsittävä kalenteristaan muutaman tunnin tauko Ylen haastattelua varten.
Erichsen tietää myös, ettei suomalaisille tarvitse alkaa puhua pitkistä välimatkoista, rauhallisemmasta arjesta ja luonnon hiljaisuudesta. Suomessa vieraillut Erichsen arvioi, että tuhansien metsien ja järvien maassa suomalaisilla vaikuttaa olevan läheisempi luontosuhde kuin tanskalaisilla.
– Mutta luontoon liittyvät haasteet ja mielikuva luonnosta koskevat mielestäni yhtä lailla kaikkia Pohjoismaita.
Hänen mukaansa Pohjoismaat voivat siis hyvinkin oppia toisiltaan etsiessään ratkaisuja näihin haasteisiin.
Vieraanvaraisuus ja vaikutus lähipiiriin
Erichsenin perhe on kutsunut televisioryhmän kotiinsa jo noin 15 vuoden ajan. Tanskassa Frank & Kastaniegarden (aiemmin Bonderøven) -nimellä näytettävästä sarjasta on tullut huippusuosittu Pohjoismaissa, ja televisioformaatti on saanut tunnustusta muuallakin maailmassa.
Ilman, että tekee kodistaan tosi-tv-studion, hyvää mieltä voi tuoda vaikkapa kutsumalla naapurin kylään – tai ainakin tervehtimällä häntä. Vieraanvaraisuus ja yhteisöllisyys eivät välttämättä vähennä luontokatoa, mutta kenties lähipiirin valintoihin voi jollakin tavalla vaikuttaa.
– 200 vuotta sitten ihmiset näyttivät muille rikkautensa rakentamalla suuria puutarhoja, jossa kaikki oli sentilleen suunniteltua. Nyt olemme täysin erilaisessa tilanteessa, jossa voimme näyttää hyvinvointimme siten, että pidämme ympäristön sellaisenaan, emmekä muokkaa sitä epäluonnollisella tavalla.
Pienillä teoilla kohti muutosta
Uudemmassa, Haluamme luonnon takaisin -sarjassa Erichsen tekee yhteistyötä tanskalaiskunnan kanssa, jotta sinne saataisiin enemmän luontoa. Mukana on niin päättäjiä, biologeja, kansalaisia kuin yrityksiä.
Asukkaita kannustetaan asennemuutokseen ja siihen, että pihan kukkien ja ruohon annettaisiin kasvaa vapaasti. Viljelijöitä neuvotaan, kuinka he voivat luoda tilaa sekä maanviljelylle että villille luonnolle. Taloyhtiöitä ja muita yrityksiä rohkaistaan luonnollisempaan ulkotilojen suunnitteluun. Erichsenin mukaan ohjelma on inspiroinut muitakin kuntia.
Hän toteaa, että yksittäinen ihminen ei voi ratkaista biodiversiteettikriisiä, mutta kansalaisten teot voivat vähitellen vaikuttaa myös päätöksentekoon.
– Poliitikot näkevät, että ihmiset haluavat antaa luonnolle enemmän tilaa ja alkavat tehdä suuria päätöksiä, jotka todella voivat näyttää uuden tien tulevaisuudelle.
Loppuun hölmö kysymys kaupunkilaiselta: Tarvitseeko Erichsenin perheen käydä usein kaupassa, ja mitä se sieltä ostaa? Erichsenin mukaan Yle ei ole ensimmäinen, joka kysyy tätä.
– Se kertoo siitä, että kysyjä ei tiedä, miten vaikeaa on elää omavaraisena. Yksinkertaista: Jos emme saa lehmiltä maitoa, ostamme maitoa. Jos olemme syöneet kasvattamamme vihannekset, ostamme vihanneksia, Erichsenin sanoo ja kutsuu sisälle.
Tarjolla on kaupasta ostettua kahvia ja oman pihan omenoista tehtyä piirakkaa.
Uskotko, että kaupunkilainen voi vaikuttaa teoillaan kaupunkiympäristöön? Miten voi antaa luonnolle enemmän tilaa lähiympäristössä?
Katso Areenasta Tanskalaiseen maajussiin liittyviä ohjelmia: