Italia keksi poikkeuksellisen keinon siirtolaiskriisinsä purkamiseen. Se perustaa kaksi vastaanottokeskusta Albaniaan.
Maat ovat sopineet vastaanottokeskusten rakentamisesta toissaviikolla. Hankkeella on EU:n hyväksyntä.
Italia aikoo sijoittaa keskuksiin laittomasti Välimeren yli tulleita odottamaan turvapaikkahakemuksen käsittelyä. Italia on vastaanottanut tänä vuonna vajaat 150 000 laittomasti meren yli tullutta, kun viime vuonna vastaavaan aikaan luku oli 94 000.
Keskukset on määrä ottaa käyttöön ensi keväänä.
Toinen keskuksista rakennetaan Shëngjinin satamaan, minne laivat tuovat Välimerestä poimittuja siirtolaisia tunnistamista ja turvapaikan hakuprosessin käynnistämistä varten.
Toinen taas on määrä rakentaa Albanian sisämaahan, missä turvapaikanhakijat odottavat nopeutettua käsittelyä. Naisia ja lapsia keskuksiin ei sijoiteta.
Rakennus- ja toimintakustannuksista vastaa Italia. Alustava hintalappu on 16,5 miljoonaa euroa.
Keskuksiin italialainen henkilöstö
Keskuksiin tulee italialainen henkilöstö, ja ne toimivat Italian lakien mukaan. Kerrallaan niissä voisi olla korkeintaan 3000 ihmistä.
Italian pääministerin Giorgia Melonin mukaan Italia voisi vuodessa prosessoida keskusten kautta jopa 36000 ihmistä. Määrä riippuu siitä, kuinka nopeasti viranomaiset hakemuksia käsittelevät. Italia pyrkii saamaan päätökset tehtyä 28 päivässä.
Albaniaan on määrä tuoda vain Italian meri- ja rajavartioston pelastamia ihmisiä. Salakuljettajien tai ihmisoikeusjärjestöjen aluksilla ei Shëngjinin satamaan ole asiaa.
Italia on luvannut Albanialle, etteivät turvapaikanhakijat jää pysyvästi Albaniaan. Myönteisen päätöksen saaneet pääsevät Italiaan. Kielteisen päätöksen saaneet Albania voi palauttaa lähtömaahan.
EU:lta alustavasti vihreää valoa
On epäselvää, kuinka palauttaminen lähtömaahan toimisi.
Italia itse on pystynyt palauttamaan vain nelisentuhatta kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta tänä vuonna. Lähtömaat ja monesti myös hakijoiden kotimaat suhtautuvat palauttamiseen nihkeästi.
Albanialla on vapaammat kädet hoitaa palauttamista, koska se ei ole EU:n jäsenmaa.
– Lakitiimimme alustava arvio on, että tässä ei rikota EU-lakia. Tämä on EU-lain ulkopuolista toimintaa, EU:n siirtolaiskomissaari Ylva Johansson sanoi viime viikolla.
Parlamentit käsittelevät sopimuksen
Italian mukaan sopimus Albanian kanssa turvapaikanhakijoiden väliaikaiseksi sijoittamiseksi Albaniaan on kansainvälisten sopimusten mukainen.
– Turvapaikkahakemusten käsittelyä ei ole ulkoistettu kolmannelle maalle. Ja kansainvälisesti taatuista oikeuksista ei poiketa, Italian ulkoministeri Antonio Tajani sanoi parlamentissa tiistaina.
Italian hallitus hakee järjestelylle parlamentin tukea, vaikka uutistoimistojen mukaan se ei sitä tarvitsisi. Hankkeen poikkeuksellisuuden vuoksi parlamentin annetaan sanoa sanansa siihen.
Myös Albaniassa parlamentti äänestää sopimuksen voimaantulosta.
Italia on luvannut suojella Albaniaa mahdollisia järjestelyyn kohdistuvia oikeustoimia vastaan.
Järjestetylle paljon kritiikkiä
Italian sopimus Albanian kanssa sisältyy pääministeri Giorgia Melonin oikeistohallituksen keinovalikkoon, jolla se osoittaa äänestäjille toimivansa vaalilupaustensa mukaisesti ja torjuvansa siirtolaisuutta.
Ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet sopimusta.
– Sopimuksen toimeenpano on hyvin kyseenalaista. Meidän mielestämme se pitää perua, sanoi Amnesty Internationalin Italian-osaston edustaja Serena Chiodo Italian yleisradioyhtiö RAI:lle.
Sopimusta on verrattu Britannian hallituksen Ruandan kanssa tekemään sopimukseen. Sopimuksen mukaan Britannian oli määrä lennättää Kanaalin yli laittomasti tulevat siirtolaiset keskiafrikkalaiseen maahan turvapaikkaprosessinsa ajaksi.
Britannian korkein oikeus linjasi viime viikolla, että sopimusta ei voi panna toimeen. Se katsoi, että Ruandaa ei voi pitää turvallisena maana siirtolaisten lähettämiseksi sinne.
Italian mukaan Britannian ja Ruandan sopimusta ei voi verrata sopimukseen Albanian kanssa, koska siinä turvapaikanhakuprosessia ei ulkoisteta kolmannelle maalle.
AFP, Reuters