Yhteiskunnallista pohdintaa on Suomessa aiheuttanut kysymys siitä, miten paljon turvapaikanhakua on oikeus rajoittaa ja keskittää.
Itä-Suomen yliopiston hyvinvointioikeuden ja ulkomaalaisoikeuden professori Eeva Nykänen katsoo, että kansainvälisen oikeuden, Suomen perustuslain ja EU:n sääntelyn lähtökohtana on se, että valtiolla on aina oikeus suojella omaa väestöään sekä turvata yleistä järjestystä ja kansallista turvallisuutta.
Samanaikaisesti pitää kuitenkin toteuttaa kansainvälisen oikeuden ja perustuslain turvaamat ehdottomat ihmisoikeudet ja perusoikeudet. Oikeus hakea turvapaikkaa on yksi niistä.
– Jos itäraja suljetaan kokonaan, onko turvapaikanhakijalla olemassa aito ja todellinen mahdollisuus saada hakemus käsitellyksi, Nykänen pohti Radio Suomen Päivän haastattelussa keskiviikkona.
Nykänen sanoo, että rajojen sulkeminen on hyvin järeä toimenpide, joten sen täytyy olla oikeasuhtainen torjuttavaan uhkaan nähden.
Helsinki-Vantaan lentokenttä ja satamat ovat auki, mutta itäraja on pitkä. Esimerkiksi vain yhden ylityspaikan aukipitäminen tekee käytännössä turvapaikan hakemisesta hankalaa, Nykänen toteaa.
Hän kuitenkin korostaa, ettei hänellä ole käytettävissään kaikkea tiedustelutietoa, jota päättäjillä on, koska sitä ei ole julkisesti saatavilla. Lopullisen arvioinnin toimien lainmukaisuudesta pystyvät tekemään vain sellaiset henkilöt, joilla kyseiset tiedot ovat.
Ihmisoikeudet ovat kaikkein määräävin asia
Professori Eeva Nykäsen mukaan Suomen perustuslaissa on ehdottomia perusoikeuksia, joista ei voi missään olosuhteissa tinkiä tai niitä rajoittaa.
Esimerkiksi palautuskiellon periaate on yksi perusoikeuksista. Jos henkilöä uhkaa kotimaassa kidutus tai julma ja epäinhimillinen kohtelu, henkilöä ei voida palauttaa kotimaahansa.
– Ihmisoikeudet on kaikkein määräävin asia. Jos henkilö esittää väitteen, että hänen kohdallaan palautuskiellon periaate tulisi loukatuksi, väite tulee tutkia, eikä tästä voi tinkiä.
Valtiolla on myös oikeus suojautua laitonta hyökkäystä ja pahantahtoisia vaikuttamispyrkimyksiä vastaan. Nykäsen mukaan on yritettävä löytää tapa toimia niin, että pyritään toteuttamaan kumpaakin oikeutta.
Turvapaikanhakijoiden ohjaaminen Suomen rajalle on hänestä ehkä vain yksi osa laajempaa hybridivaikuttamisen kokonaisuutta, jota ei pidä aliarvioida.
– Venäjän toiminnan aiheuttama uhka on todellista, mutta samanaikaisesti pitää löytää keino suojautua niin, ettei loukata niitä loukkaamattomia oikeuksia, joita kansainväliseen oikeuteen sisältyy.
Hybridiuhkien asiantuntija soveltaisi tulkintaa
Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen on näkemyksissään oikeustieteilijää jyrkempi. Hänen mielestä Suomen pitäisi käyttää kansallista hätätilaa torjumaan Venäjän aiheuttamaa uhkaa.
– Uuden rajavartiolain mukaan kansallisen hätätilan perusteella Suomen hallitus voi päättää, että tilapäisesti emme noudata kaikkia kansainvälisiä sopimuksia niin kuin normaalina päivänä, Savolainen sanoi tiistai-illan A-studiossa.
Tämä on Savolaisen mielestä kansainvälisen oikeuden mukaista, koska kansainväliset sopimukset eivät voi olla valtioille ”itsemurhasopimuksia”.
Savolaisen mukaan tilannetta pitää arvioida sen laajenemisen näkökulmasta.
– Kiihtymisnopeus on aika suuri, vaikka nyt ovat vielä pienet tulijoiden määrät. Sosiaalinen media huutaa tuolla etelässä, että Suomen raja on auki, lähtekää liikkeelle.
Savolainen viittaa Suomeen tulleiden kansallisuuteen ja muistuttaa, että määrä voi kasvaa voimakkaasti. Pelkästään tänä vuonna keskisellä Välimerellä hengenvaaralliselle venematkalle on lähtenyt 140 000 ihmistä, vuosina 2015–16 Euroopan alueelle tuli 1,8 miljoonaa Balkanilta Keski-Eurooppaan.
EU:n yhteinen rajaviranomainen Frontex on ilmoittanut, että Suomi saa apua, jos sitä tarvitsee ja pyytää. Suomen Rajavartiolaitos on pyytänyt keskiviikkona Frontexilta lisäresursseja rajavalvonnan tueksi itärajalle.
EU:n komission puheenjohtaja kommentoi muutama päivä sitten, että Venäjän toiminta on häpeällistä ja että Suomen toimilla on hänen tukensa.
Savolainen ei kuitenkaan usko, että kaikki Euroopan maat tunnistavat Suomen rajatilannetta samalla tavoin.
– Meillä on koko Euroopan Unionissa tasan viisi maata, joilla on maaraja tällaisen diktatuurin kanssa, joka ei ole oikeusvaltio.
Kansainvälistä periaatetta käytetään hyväksi
Verkostojohtaja Jukka Savolainen epäilee, ettei moni ole lukenut pakolaisten kansainvälisiä oikeuksia koskevia pykäliä. Sen sijaan hänestä niiden ympärille on muodostunut laaja viitekehys ja luotu hallinnollinen traditio, joka maksimoi tulijoiden oikeudet.
Hybridivaikuttamisessa käytetään hyväksi erittäin tärkeää kansainvälistä sivistysperiaatetta eli mahdollisuutta antaa poliittinen turvapaikka.
– Nyt sitä käytetään siirtolaisuuden ja rikollisuuden välineenä. Suurimmalla osalla näistä tulijoista ei välttämättä ole oikeutta turvapaikkaan, Savolainen sanoo.
Savolaisen mukaan kansainvälisen oikeuden soveltamiskäytännöt pitäisi tarkastella uudestaan, eikä kyse ole pelkästään rajanylityspaikkojen sulkemisesta. Esimerkiksi Venäjälle opiskelijaviisumilla päässyt ihminen pitäisi voida palauttaa takaisin Venäjälle.
– Tähän ei nyt näytä olevan rohkeutta kenelläkään.
Savolainen katsoo, että Suomen rajan nopea sulku saattoi olla yllätys Venäjälle.
– Tämä yhdistettynä mahdollisesti turvapaikkakäytäntöjen uuteen tarkasteluun voi johtaa siihen, että homma saadaan haltuun.