Turun yliopiston tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että pohjoisimmat lisääntyvät puutiaispopulaatiot elävät nykyisin Rovaniemellä. Tätä pohjoisemmat havainnot ovat yksittäisiä ja koskevat lähinnä yksilöitä, jotka ovat kulkeutuneet sinne ihmisten tai kotieläinten mukana.
Kyseessä on ensimmäinen tieteellinen tutkimus, joka hyödyntää kansalaisten kautta Punkkilive-sovellukseen kerättyä tietoa. Se pohjautuu vuoden 2021 aikana tehtyihin puutiaishavaintoihin, joita kertyi yhteensä lähes 79 000.
Asukasmäärään suhteutettuna puutiaishavaintoja tuli eniten eteläisen ja itäisen Suomen mökkialueilta. Itä-Suomea ei ole aiemmin pidetty keskeisenä puutiaisesiintymien alueena.
– Asukasmäärissä ei huomioida mökkeilijöitä, joten heidän ilmoittamansa havainnot voivat vääristää havainto- ja asukasmäärien suhteita. Tästä huolimatta se, että mökkeilijät kohtaavat usein puutiaisia kertoo siitä, että puutiaisia on alueella luultavasti melko paljon, kertoo tutkimusta johtanut tutkijatohtori Jani Sormunen Turun yliopiston tiedotteessa.
Sormusen mukaan etenkin alueilla, joita ei ole aiemmin tunnettu runsaista puutiaisesiintymistä, asukkaat ja mökkeilijät eivät välttämättä tiedosta puutiaisriskiä.
Havaintojen avulla oli mahdollista tutkia myös puutiaishavaintojen ajallista ja maantieteellistä vaihtelua. Tieto on tärkeää puutiaisvälitteisten tautien riskiarvioinnin kannalta.
– Maastotutkimuksissa on havaittu, että taigapunkit ovat aktiivisia lähinnä loppukeväästä ja alkukesästä, mutta tavalliset puutiaiset keväästä syksyyn. Marjastukseen, sienestykseen ja metsästykseen voi siis liittyä selkeästi pienempi riski taigapunkkialueilla, kertoo Sormunen.
Turun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet ihmiselle terveysriskin aiheuttavien puutiaislajien ja niiden levittämien taudinaiheuttajien levinneisyyttä Suomessa kansalaishavaintojen avulla vuodesta 2015 lähtien. Vuonna 2021 puutiaishavaintoja alettiin kerätä verkossa Punkkilive-palveluun, mikä on tehostanut tiedonhankintaa nopeasti.