Lähes jokaisen Tampereella Tammelan kaupunginosaan saapuvan kulkijan huomio kiinnittyy Itsenäisyydenkadun ja Tammelan puistokadun kulmassa paistattelevaan jyhkeään betonikolossiin.
1970-luvun loiston päivinä talo palveli pankkina ja työvoimatoimistona. Nyt sen 80:ssä asunnossa asuu tamperelaisia opiskelijoita.
Rakennus on nyt liipaisimella. Tampereen opiskelija-asuntosäätiö (TOAS) tahtoo purkaa talon ja rakentaa tilalle uuden 200 asunnon rakennuksen.
Tampereen yhdyskuntalautakunta päätti tiistaina asettaa asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville.
Asemakaavaehdotukseen on tulossa todennäköisesti muistutuksia. Joukko paikallisia arkkitehtejä julkaisi Aamulehdessä viime viikolla mielipidekirjoituksen, jossa vedotaan 1970-luvulla valmistuneen pankkipalatsin puolesta.
Ammattilaisten mielestä rakennus poikkeaa myönteisellä tavalla oman aikansa parjatusta valtavirtarakentamisesta niin julkisivujen jäsentelyltään kuin julkisivumateriaaleiltaan.
Se ei edusta puhtaasti mitään tiettyä tyylisuuntaa vaan siinä on tamperelaisarkkitehti Iida Kalakosken mukaan monia elementtejä ja vaikutteita.
Hänestä rakennuksessa on nähtävissä ajankohdalleen Suomessa jokseenkin epätyypillistä leikkisyyttä ja omaleimaisuutta.
Talon erityislaatuisuus ja katukuvasta poikkeava olemus pistää ihmisten silmään, oli katsoja sitten ammattilainen tai tavallinen kansalainen, Kalakoski arvioi.
– Olen kuullut ihmisten bussissa toteavan rakennusta katsellessaan, että tuossa sentään on vähän yritystä. Se on kyllä paljon sanottu sotien jälkeisestä arkkitehtuurista.
Arkkitehti: Purkamisen sijaan hyödynnettävä olemassa olevaa
Arkkitehdit nostavat esiin myös ympäristönäkökohdat. Iida Kalakosken mielestä on ekologisesti järkevämpää hyödyntää jo olemassa olevia rakennuksia uuden rakentamisen sijaan.
– Totta kai tiivistämistä voidaan perustella ekologisesti, mutta purkamalla täydentämistä pitää pystyä kyseenalaistamaan ja tarkastelemaan sen mielekkyyttä ja ekologisuutta.
Tampereen kaupungilla on kunnianhimoinen tavoite saavuttaa hiiineutraalisuus jo vuonna 2030.
Arkkitehtien mielestä uudisrakentaminen tilanteessa, jossa jo olemassa olevia rakennuksia ja materiaaleja voisi hyödyntää, ei tue tätä tavoitetta.
Näin TOAS vastaa kritiikkiin
TOASin toimitusjohtaja Kirsi Koski ei väitettä purematta niele.
Hän korostaa, että asiaa on harkittu faktaperusteisesti ja vastuullisesti juuri ekologiset arvot huomioon ottaen.
Koski ottaa esimerkiksi pari vuotta sitten puretun, Tampereen rumimmaksi rakennukseksikin moititun Hippostalon. Sen purkujätteistä 98 prosenttia kierrätettiin uusiokäyttöön.
Koski toivoo, että hiilineutraalisuuskeskustelussa otettaisiin huomioon myös mahdollisen uudisrakennuksen ekologisuus.
– Meillä on aika eteenpäin katsovat linjaukset. Me vaadimme esimerkiksi tältä uudiskohteelta, että sen energialuokka on A ja sen käytön jäljet ovat mahdollisimman vähähiilisiä kaikin tavoin.
Asumaan aikaisintaan 2027
Uutta rakennusta ja kaavaa on suunniteltu jo seitsemän vuotta.
Kirsi Kosken arvio on, että jos kaava nyt menee läpi, uuden, korkeimmillaan yhdeksänkerroksisen rakennuksen suunnitteluun menee ensi vuosi ja nykyisiä rakenteita päästäisiin purkamaan aikaisintaan 2025.
Rakentamaan päästäisiin todennäköisesti seuraavana vuonna ja opiskelijat asuisivat uusissa asunnoissa vuonna 2027.
Uuden rakennuksen investointi on merkittävä ja laskelmat ovat vuosien mittaan muuttuneet useaan kertaan.
Koski ei uskalla antaa investoinnin tarkkaa euromäärää, mutta uumoilee sen olevan ainakin yli kymmenen miljoonaa euroa.
Oletko itse kiinnittänyt huomiota purku-uhan alla olevaan rakennukseen? Mitä ajatuksia se herättää?