Strasbourgissa nähtiin klassinen EU-uhkatarina: Suomen pelot väistyivät, kun maitoja ja mehuja ei tarvinnekaan pakata muovipulloihin

EU:n pakkausasetus muuttui parlamentin käsittelyssä. Edessä ovat vielä neuvottelut jäsenmaiden kanssa.

Perinteinen maitotölkki ja mahdollinen, korvaava muovipullo.
Perinteinen maitotölkki ja vaihtoehtoinen muovipakkaus. Kuva on otettu Valion tiloissa Helsingin Pitäjänmäellä. Kuva: Esa Syväkuru / Yle
  • Janne Toivonen
  • Antti Parviala

HELSINKI/STRASBOURG Tyypillinen sanapari EU-asioiden yhteydessä on ”EU uhkaa”.

Se tarkoittaa, että moni EU-komission lainsäädäntöhanke näyttäytyy jollekin suurena uhkana. Lobbarit huutavat uhasta medialle ja poliitikoille niin kovaa, että uhka hioutuu kompromissiksi.

Äänestäjän päähän voi jäädä mielikuva EU:sta byrokratiajyränä, joka ei ymmärrä kansallisia erityispiirteitä – vaikka usein EU nimenomaan toimii niin, että se ottaa kansalliset erityispiirteet huomioon ja päätyy siksi poikkeuksiin ja kompromisseihin.

Uhka-huudot ovat yleensä kovimmat, kun asia on vielä pahasti keskeneräinen. Tosin näin politiikka toimii: parhaiten lopputulokseen voi vaikuttaa, kun on ajoissa liikkeellä.

Parlamentti kääntyi toiselle kannalle

Näin kävi myös pakkaus- ja pakkausjäteasetuksessa, josta EU-parlamentti äänesti keskiviikkona Strasbourgissa.

EU-komissio ehdotti, että roskiin heitettävistä kartonkitölkeistä tulisi siirtyä pestäviin ja uudelleenkäytettäviin lasi- tai muovipulloihin. Lisäksi komissio ehdotti ravintoloiden kertakäyttöisten ruoka- ja juomapakkausten kieltämistä, jos ruoka syödään paikan päällä.

Yle kertoi EU:n pakkausjäteasetuksesta viime viikolla. Elintarvikeala pelkäsi, että sääntely lisäisi kustannuksia ilman varmuutta ympäristöhyödyistä.

Suomi ärähti: kartonkitölkit ja panttipullot kiertävät meillä jo nyt tehokkaasti. Teollisuus varoitti, että se joutuisi tekemään satojen miljoonien eurojen investoinnit, jos esimerkiksi maidot ja mehut olisi väkisin pakattava kestopulloihin.

EU-parlamentin ympäristövaliokunta seuraili kannassaan komission aloitetta, ja Yle kirjoitti asiasta viime viikolla.

Eilen keskiviikkona parlamentti äänesti uhat pääosin nurin.

Panimoliitto ja suomalaismepit tyytyväisiä

Esitys on monitahoinen ja muutosesityksiä tehtiin paljon.

Lopullisen päätöksen tulkinta ei ollut heti helppoa, mutta ensikommentit sekä Strasbourgissa että Helsingissä olivat positiiviset.

– Parlamentti hyväksyi poikkeuksia. Kun on järjestelmä, jossa materiaali kiertää korkeatasoisesti, niin ei välttämättä tarvitse ottaa käyttöön näitä uudelleenkäytettäviä pulloja, kommentoi panimo- ja virvoitusjuoma-alaa edustavan Panimoliiton toimitusjohtaja Tuula Loikkanen päätöstä.

– Se oli ehkä se kaikkein merkittävin asia meille.

Erilaisia vesipulloja ylhäältä.
Suomalainen kierrätysjärjestelmä on Euroopan parhaimmistoa. Kuva: Mikko Koski / Yle

Europarlamentaarikot Miapetra Kumpula-Natri (sd.), Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Elsi Katainen (kesk.) pitivät lopputulosta kohtuullisen hyvänä.

– Ihan kohtuullinen kompromissi. Kun muutosesityksiä oli viitisensataa, niin monenlaisia meni läpi, mutta esimerkiksi Suomen pullonkierrätys ja maitopakkaukset ovat siellä sisällä, Pietikäinen sanoo.

Kumpula-Natri iloitsi omasta muutosesityksestään, jolla on merkitystä pakkausteollisuudelle.

– Jos pahvikupissa on pinnoitetta korkeintaan kymmenen prosenttia painosta, sitä ei laskettaisi muoviksi vaan kohdeltaisiin pahvikuppina. Tämä meni läpi yleisenä määritelmänä, Kumpula-Natri sanoo.

Katainen kertoo olevansa tyytyväinen erityisesti siihen, että maitopurkkeihin ei koskettu.

– Minulle oli tärkeää, että kierrätys ja uudelleenkäyttö nähdään tasavertaisena keinona pakkausjätteen vähentämisessä, ja että pakkausjätteen erilliskeräystä parannetaan, Katainen kirjoittaa tiedotteessaan.

Jätevuoret kasvavat, ja jotain pitää tehdä

Millainen asetus uunista lopulta tulee ulos on vielä auki. Seuraavaksi EU-jäsenmaat eli neuvosto päättää oman kantansa, ja sitten alkavat lopulliset neuvottelut.

Komission alkuperäinen pyrkimys oli kirkas: pakkausjätteen määrä kasvaa jatkuvasti, ja jotain on tehtävä. Vielä keskiviikkona oli epäselvää, menikö kompromissi jopa liiallisuuksiin.

– Nyt taisi mennä kokonaan pois kiellot, ettei edes kertakäyttömuovia juurikaan kielletä ravintola-alalla tai kaupasta ostettaessa, Kumpula-Natri sanoo.

– Jätevuoret kasvavat. Mutta läpi Euroopan tämä taisi olla liian räväkkä esitys ja kerralla otettavaksi liian suuri askel, hän jatkaa.

Yksi ympäri Eurooppaa keskustelua herättävä asia ovat pikaruokaravintoloiden jätteet. Hesburgerin toimitusjohtaja Kari Salmela ehti kommentoida asiaa Ylelle lyhyesti sähköpostilla.

Salmela kertoi käsityksekseen, että kuitupohjaiset kartonkipakkaukset ovat ympäristönkin kannalta parempia kuin kierrätettävät muovipakkaukset, joista Hesburgerilla on myös kokemuksia.

– Me kannattamme ympäristöystävällisintä vaihtoehtoa. Uskomme, että ympäristöasiantuntijat osaavat meitä paremmin ottaa asiaan kantaa, Salmela kirjoittaa.

Muokattu kello 7.39: Korjattu aikamuoto tänään -> eilen keskiviikkona.