Pääkaupunkiseudun opiskelijat kantavat huolta pärjäämisestään.
Asia ilmenee Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen Opiskelijan kaupunki -tutkimuksesta, jonka mukaan 69 prosenttia opiskelijoista on huolissaan toimeentulostaan. Hiljattain julkaistuun kyselyyn vastasi 675 opiskelijaa. Se tehtiin ennen kuin hallitus kertoi aikeistaan leikata opiskelijoiden tukia.
Samalla osa opiskelijoista pärjää hyvin. Tutkimuksen tehnyt Virve Murto kuvaileekin opiskelijajoukkoa jakautuneeksi.
– Moni pärjää, mutta pärjäämisestä on huolta. Toisilla rahat eivät riitä. Työssäkäyvien taloudellinen asema on parempi kuin tukien varassa elävillä, Murto kuvailee.
Myös Ylen haastattelemat opiskelijat ovat asian suhteen jakautuneita: ne, joiden vanhemmat pystyvät tukemaan opiskelua taloudellisesti tai joilla työtilanne on ollut hyvä, kuvailevat pärjäävänsä.
Pääkaupunkiseudulla asuminen nielaisee leijonanosan opiskelijoiden käytössä olevista rahoista. Hallitus suunnittelee indeksijäädytystä yleiseen asumistukeen ja opintotukeen, jotka ovat opiskelijoille erityisen tärkeitä. Tämä tarkoittaa, että etuuksia ei koroteta, vaikka yleinen hintataso ja palkat nousisivat.
Asumistuen tasoa myös lasketaan.
Helsingissä on aiemmin ollut mahdollista saada hieman korkeampaa asumistukea alueen korkeampien vuokrien vuoksi. Jatkossa Helsingissä huomioidaan asumismenot samalla tavalla kuin pääkaupunkiseudun muissa kaupungeissa.
Helsingin kansanedustajat haluavat tukea opiskelijoille, uusmaalaiset penseämpiä
Yle kysyi alueen kansanedustajilta, pitäisikö opiskelijoita pääkaupunkiseudulla tukea korkeampien elinkustannusten vuoksi. Kysymyksessä ei otettu kantaa siihen, miten tukeminen tapahtuisi.
Osa kansanedustajista katsoo, että ongelma pitäisi ratkaista yleisen asumistuen puitteissa. Helsingissä esimerkiksi vasemmistopuolueet ovat esittäneet kaupungin omaa asumistukea, joka koskisi kaikkia, ei ainoastaan opiskelijoita.
Helsingissä ylivoimainen enemmistö kyselyyn vastanneista kansanedustajista haluaisi pääkaupunkiseudun opiskelijoille tukea. Ajatus saa kannatusta yli hallitus–oppositio-rajojen.
Uudellamaallakaan vastaukset kysymykseen eivät noudattele hallitus–oppositio-rajoja, mutta ajatus erillisestä tuesta saa kautta linjan penseämmän vastaanoton.
Monissa vastauksissa nousee esiin, ettei tukia pitäisi eriyttää alueellisesti.
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön Murto pohtii, että asia olisi helpointa ratkaista pikemmin yleisen asumistuen puitteissa kuin esimerkiksi opintorahaan tehtävällä alueellisella muutoksella.
– Monet opiskelijat asuvat muualla vaikka opiskelevatkin Helsingissä. Olisi vaikea määrittää, ketkä tuen piiriin kuuluvat, jos tuki perustuu muuhun kuin asumiseen, Murto sanoo.
Murto muistuttaa, että työskentelymahdollisuudet ovat pääkaupunkiseudulla paremmat. Otuksen tutkimuksessa opiskelijat myös kaipaavat halvempaa joukkoliikennettä.
Opiskelijajärjestö: Tulevaisuuden usko koetuksella
Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n puheenjohtaja Lotta Leinonen on huolissaan opiskelijoiden toimeentulon leikkauksista, jotka ovat erityisen suuria helsinkiläisopiskelijoille.
– Opiskelijoilla pitää olla mahdollisuus asua siellä, missä he opiskelevat. Tuen tulisi seurata vuokria. Tämä on äärimmäisen huolestuttavaa erityisesti helsinkiläisten osalta. Monella opiskelijalla toimeentulo on jo hyvin niukkaa, Leinonen sanoo.
Hänen mukaansa opiskelijoiden työssäkäynti on lisääntynyt viime hallituskausien aikana.
– Sipilän hallituksen jälkeen opiskelijat ovat käyttäneet enemmän aikaa työhön ja vähemmän opintoihin. Se on ristiriidassa sen kanssa, että pitäisi saada osaavaa työvoimaa työmarkkinoille, Leinonen toteaa.
Hän huomauttaa, etteivät kaikki opiskelijat pysty työskentelemään opintojensa ohella. Niihin, jotka eivät töitä voi syystä tai toisesta tehdä, hallituksen leikkaukset iskevät erityisen kovaa.
Leinonen muistuttaa myös, että jo aiemmat leikkaukset ovat johtaneet lainamäärien nousuun.
– Keskimäärin opiskelija velkaantuu opintojensa aikana yli 22 000 euroa, ja kehitys jatkuu. Se vaikuttaa tulevaisuuden uskoon, Leinonen sanoo.
Juttua muokattu 23.11.2023 kello 12.40: Korjattu Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen nimi oikein. Aiemmin jutussa luki Opetuksen tutkimuskeskus Otus.