Opintolainaa on helppo saada. Valtio, käytännössä Kela, nimittäin tarjoaa opiskelijoille lainan takauksen.
Jos opintovelallinen ei pystykään maksamaan velkaansa pankille, Kela astuu kuvaan ja maksaa velan pankille. Sen jälkeen Kela alkaa periä maksamatonta lainaa velalliselta.
Tänä vuonna Kelalle on tullut takauksista maksettavaa enemmän kuin koskaan ennen.
Opintovelallisilta on siis jäänyt maksamatta ennätyksellisen paljon opintolainaa.
Vaikka vuosi on vielä kesken, opintolainaa nostaneilta on jäänyt maksamatta jo yli 72 miljoonaa euroa lainaa.
– Se on lähestulkoon kaksi–kolme kertaa enemmän kuin esimerkiksi viime vuonna. Takausvastuumenot ovat siis nousseet hyvin paljon tänä vuonna, sanoo Kelan perintäkeskuksen juristi Mari Jaakkola.
Koko vuodelta Kela odottaa summan nousevan ainakin 80 miljoonaan.
– Todennäköisesti summa nousee sen ylikin, Jaakkola tarkentaa.
Se olisi noin neljä kertaa pidemmän ajan keskiarvoa suurempi summa.
Mistä maksuvaikeudet johtuvat?
Maksuvaikeudet ovat yleistyneet juuri tänä vuonna, koska velallisten asema on muuttunut aiempaa paljon hankalammaksi.
– Korot ja elinkustannukset ovat nousseet äkillisesti, Jaakkola toteaa.
Jaakkolan mukaan Kelassa on kuitenkin osattu odottaa, että maksamatta jäävän opintolainan summat kohoavat. Juurisyy ilmiölle nimittäin löytyy muutaman vuoden takaa.
– Opintolainaa on alkanut nostaa yhä useampi henkilö ja suurempia määriä.
– Siihen on vaikuttanut etenkin opintotukiuudistus vuonna 2017.
Vuoden 2017 opintotukiuudistuksesssa kuukausittain kertyvän opintolainan summa nousi 400 eurosta 650:een. Samalla tuesta tuli entistä lainapainotteisempi.
Uudistuksen jälkeen Suomessa yhteensä nostetun opintolainan määrä on yli kaksinkertaistunut. Opintolainaa nostaneiden opiskelijoiden määrä on kasvanut, mutta vielä selvästi nopeammin on noussut per opiskelija nostetun lainan koko.
Kelan Jaakkola toteaa, että on luonnollista, että opintolainaa päätyy nyt perintään enemmän, kun lainaa on myös nostettuna selvästi enemmän.
Uudistuksen vaikutus nähdään viiveellä vasta nyt. Se johtuu siitä, että opintolainaa nostaneet alkavat yleensä lyhentää lainaansa vasta, kun opinnot ovat ohi.
Perittävät lainat saattavat kasvaa entisestään
Viime vuosina opintolainaa on jäänyt maksamatta poikkeuksellisen vähän.
Korot olivat vuosina 2015–2021 miinuksella tai nollalla, joten opintolainan lyhentäminen oli velallisille helppoa. Tuona aikana alle prosentti opintovelallisista jätti velkansa maksamatta.
Aiemmin 2000-luvun vuosina velkansa on jättänyt maksamatta tyypillisesti noin 1,5–2,5 prosenttia opintovelallisista.
Kela odottaa, että tänä vuonna palataan taas suurempiin lukemiin ja velkansa jättää maksamatta hieman alle kaksi prosenttia opintovelallisista.
– Tätä voi ajatella paluuna aiempaan normaaliin, kun korot eivät enää ole nollassa, Jaakkola sanoo.
Perittävät summat tuskin siis enää palaavat viime vuosien matalille tasoille. Odotus on, että nollakorkojen vuodet ovat pysyvästi ohi.
Petteri Orpon (kok) hallitus esitti marraskuun alussa taas korotuksia opintolainoihin. Jatkossa opintolainaa voisi nostaa 200 euroa enemmän per kuukausi eli 650 euron sijaan 850 euroa.
Kelan Mari Jaakkola toteaa, että se saattaa näkyä taas tulevaisuudessa suurempina vaikeuksina maksaa lainoja takaisin, mikäli opiskelijat alkavat nostaa uudistuksen sallimia suurempia lainoja.
– Uskoisin, että vastaavaa nousua kuin nyt nähdään, tapahtuu ehkä sitten taas seuraavan viiden tai kymmenen vuoden päästä.
Hallitus esittää, että opintolainan muutokset tulevat voimaan 1. elokuuta 2024.
Video: Kymmenien tuhansien eurojen opintolaina kaduttaa tamperelaisopiskelijaa