Lahtelaisessa Lähteen koulussa on jouduttu ottamaan käyttöön rajoituksia vapetuksen hillitsemiseksi, koska sähkötupakan käyttö on noussut opinahjossa lähes ykkösongelmaksi.
Liki tuhannen oppilaan koulussa havahduttiin oppilaiden sopivan kännykällä vapetustreffejä vessoihin jopa koulutuntien aikana. Pieneen vessakoppiin voi ahtautua pari-kolme koululaista vapettamaan suljetun oven taakse.
– Oppitunnin aikana vessaan ei päästetä enää kuin äärimmäisessä hädässä, kertoo Lähteen koulun rehtori Esko Taipale.
Työhuoneessaan hän ottaa kaapista esille kokoelman takavarikoituja vape-laitteita, joista pahimmin haisevat on pistetty muovipussin tai kumihanskan sisään.
– Kyllä näitä takavarikoidaan oppitunneilta lähes viikoittain.
Koulukuraattorit ylityöllistettyjä
Vapetuksen aiheuttamat häiriöt koulutyöhön ovat tulleet myös opettajien ammattijärjestön tietoon.
OAJ:n mielestä opettajien ja rehtoreiden puuttumistoimivaltaa tulisi vahvistaa.
– Opettajalla tulisi olla esimerkiksi oikeus vaatia oppilaita jättämään puhelimet parkkiin ennen oppitunnin alkua, sanoo OAJ:n lakiasiainjohtaja Ulla Walli.
Hänen mukaansa myös opettajan tai rehtorin määräämien rangaistusten suorittaminen olisi säädettävä osaksi oppivelvollisuutta.
Walli muistuttaa, että kouluterveydenhuolto siirtyi vuoden 2023 alussa hyvinvointialueiden vastuulle.
Koulujen tähänastiset kokemukset eivät ole mairittelevia.
– Kouluterveydenhoitajalla ja koulukuraattorilla on keskeinen rooli päihteiden käytön havaitsemisessa, ennaltaehkäisyssä ja yhteistyössä kodin kanssa. Valitettavasti oppilashuollon saatavuus on heikentynyt, kun palvelut siirtyivät hyvinvointialueille, sanoo Walli.
Opetusalan ammattijärjestölle on tullut viestejä, että erityisesti koulukuraattorien tehtäviä on saatettu laajentaa.
– Nyt heidän työnkuvaansa kuuluu muitakin hyvinvointialueen tehtäviä. Heistä on ollut pulaa jo aiemmin, joten tilanne pahentuu entisestään, kertoo OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen.
Myös kouluterveydenhuolto sakkaa pahasti
Kouluterveydenhuollossa ei aina pystytä toteuttamaan edes lakisääteisiä tehtäviä, sanoo OAJ:n Nina Lahtinen.
– Puhumattakaan esimerkiksi yhteisöllisestä oppilashuollosta, joka keskittyy päihteidenkäytön ennaltaehkäisemiseen, hän lisää.
Lainsäädäntö edellyttää, että jokaisella koululla on opetussuunnitelman yhteydessä laadittu ja ohjeistettu suunnitelma kurinpidon sekä kasvatuskeinojen käyttämisestä.
Ulla Wallin mukaan laki tarjoaa eväitä oppituntia häiritsevään toimintaan puuttumiseen.
– On tärkeää, että kouluissa opettajat harjoittelevat ennakkoon häiriötilanteita. Tulisi harjoitella kurinpitoa ja epäasialliseen käytökseen puuttumista, samalla lailla kuin harjoitellaan poistumista vaikkapa tulipalon varalta, sanoo Walli.
Kaikki osapuolet korostavat tarvetta koulun, vanhempien, oppilashuollon ja poliisiin tiiviiseen yhteistyöhön, jos yksittäisten oppilaiden käytösongelmat pitkittyvät.
Entistä nuoremmat vapettavat
Viime keväänä Lähteen koulun oppilaille tehdyssä koulukyselyssä 12 prosenttia alakoululaisista kertoi kokeilleensa vapetusta. Yläkoululaisista 12 prosenttia kertoi käyttävänsä sähkötupakkaa.
– Se on entistä nuorempien lasten ongelma. Käyttäjiä on jo neljännestä luokasta lähtien, rehtori Esko Taipale huokaa.
Vapetukseen on monennäköisiä laitteita. Yksi näyttää vara-akulta, toinen hajuvesipullolta, kolmas astmapiipulta. Sellainen on helppo kätkeä käteen tai hihaan.
– Siitä voi helposti imaista koulutunnilla opettajan huomaamatta. Höyryä ei välttämättä tule ja makeaa, hyvää tuoksua on vaikea erottaa hajuvedestä, Taipale kuvailee.
Esimerkiksi koululla satunnaisesti vierailevien sijaisopettajien voi olla vaikea tunnistaa vapettajia ennestään tuntemattomasta luokasta.
Kauppa käy koulujen pihoilla
Eri puolilta Suomea on raportoitu sähkötupakkaan liittyvien tarvikkeiden kaupasta koulujen pihoilla. Yle uutisoi, että nuorten laiton sähkötupakan käyttö työllistää poliisia yhä enemmän.
Myös Hämeen poliisin on oltu yhteydessä myyntitouhuista. Mallia kaupankäyntiin on joissain tapauksissa kopioitu sarjafilmeistä tai huumekaupasta.
– Yläkoululaiset kauppaavat toisilleen ja alakoululaisille. Tuotteita myydään myös velaksi. Sitten tehdään velanperintää, johon voi liittyä sakinhivutusta, jos rahaa ei löydy, kuvailee ylikonstaapeli Matti Koski, Hämeen poliisin ennalta estävästä toiminnasta.
Kosken mukaan nuoret oppivat toimintamallin ja -kulttuurin, joka voi johtaa myöhemmin sähkötupakkaa vaarallisempien aineiden levitykseen.
Lähteen koulun rehtori Esko Taipale muistuttaa, että koulu ei voi taklata ongelmaa yksin.
– Avuksi tarvitaan ehdottomasti vanhempia. Huoltajien on seurattava mitä lasten kasseissa ja tavaroissa on, sekä mihin he käyttävät rahansa. Ennen kaikkea tulisi keskustella koululaisten kanssa, vapetuksen vaaroista ja muutenkin.