Muutama vuosi sitten sosiaalisen median vaikuttaja Julia Ahonen koki itsensä yksinäiseksi. Hänellä oli sosiaalisessa mediassa tuhansia seuraajia, mutta vähemmän perinteisiä ystäviä.
Ahonen julkaisi seuraajilleen Youtubessa videon, jossa kertoi tuntemuksistaan.
Moni kertoi samaistuvansa. Vastausten tulva oli älytön, hän kuvailee nyt.
– Kävin monen kanssa kahvilla tai ulkoilemassa. Se oli ihanaa ja luonnollista. Eivät he tulleet tapaamaan vaikuttajaa, vaan tuntui siltä, että kaksi satunnaista tyyppiä tapaa.
Helsingin yliopiston tutkijatohtori Hanna Reinikaisen mukaan sosiaalisen median vaikuttajien ja heidän seuraajiensa suhdetta kuvataan parasosiaaliseksi ja usein yksisuuntaiseksi: seuraaja tuntee vaikuttajan ja voi suhtautua häneen kuin ystävään, mutta sama ei välttämättä toimi toisinpäin.
Vaikuttajan ja seuraajien suhde voi kuitenkin olla hyvinkin vastavuoroista, sanovat sosiaalisen median vaikuttajat Ahonen ja Samuel Jyrinki.
Jyrinki on saanut joistain Instagram-seuraajistaan perinteisiä ystäviä, joita hän tapaa myös kasvotusten vapaa-ajallaan.
– Monet kymmenet seuraajani ovat kertoneet saaneensa sisällöistäni apua yksinäisyyteen ja ulkopuolisuuden tunteeseen. Minä olen saanut samaa myös heiltä, Jyrinki sanoo.
Seuraajista ystäviksi
Seuraajien ja vaikuttajan suhde voi muodostua todella läheiseksi, vaikka he eivät tapaisi toisiaan kasvotusten koskaan. Ahonen ja Jyrinki saavat molemmat suuren määrän viestejä seuraajiltaan etenkin Instagramissa.
Ahonen keskustelee seuraajiensa kanssa Instagramissa mieluiten ääniviesteillä. Kun tuntemattoman ääni ja puhetapa tulevat esiin, Ahonen sanoo kokevansa ihmiset todella läheisiksi, vaikkei olisi heitä koskaan tavannut.
Hän kuvaa itseään ja seuraajiaan yhteisöksi ja vertaistukiryhmäksi.
Jyrinki puhuu Instagramissa hänelle henkilökohtaisesta aiheesta: seksuaalivähemmistöön kuulumisesta. Saamiaan kommentteja lukiessaan hän on huomannut, ettei ole ajatuksineen yksin – päinvastoin.
– Kun olen keskustellut tärkeistä aiheista seuraajieni kanssa yksityisviesteillä, välillä itsekin unohdan, ettemme tunne entuudestaan, Jyrinki kertoo.
Jotkut Jyringin seuraajat ovat kertoneet ensimmäisenä juuri Jyringille omasta seksuaalisesta suuntautumisestaan. He ovat todenneet, etteivät uskalla puhua asiasta ystävilleen tai perheelleen.
– Osa on kertonut, kuinka uskaltautuivat keskustelumme jälkeen kertomaan asiasta myös vanhemmilleen. Ne ovat todella merkittäviä tilanteita heille, mutta myös minulle, Jyrinki sanoo.
Vaikuttajilla on rooli yksinäisyyden torjumisessa
Yksinäisyyttä kokevat ihmiset ovat alttiimpia muodostamaan parasosiaalisia suhteita, kertoo tutkijatohtori Reinikainen. Samalla hän painottaa, että parasosiaaliset suhteet voivat täyttää samoja kumppanuuden tarpeita kuin perinteinen sosiaalinen suhde.
– Liian usein kaivellaan parasosiaalisten suhteiden negatiivisia puolia, mutta itse näen ne pääosin positiivisena, Reinikainen sanoo.
Reinikaisen mukaan tietyn vaikuttajan seuraajat voivat löytää vertaistukea myös toisistaan.
Julia Ahonen kertoo nähneensä somessa julkaisuja, joissa ihmiset etsivät uusia ystäviä.
– Niihin voi tulla paljonkin kommentteja. Näyttäisi siltä, että ihmiset voivat todella löytää uusia kaverisuhteita näinkin, Ahonen sanoo.
Reinikaisen mukaan myös vaikuttaja saattaa kertoa seuraajilleen asioita, joita ei erikseen kerro ystävilleen.
– Seuraajien ja vaikuttajan suhde voi kestää monia vuosia. Toisinaan seuraaja voi tuntea vaikuttajan paremmin kuin vaikuttajan lähipiiri.