Asuinrakennusten ja kesämökkien omistajille on harkinnassa lähes 30 miljoonan euron kevennys kiinteistöverolaskuun. Valtiovarainministeriö nimittäin pohtii tulevan rakentamislupakynnyksen alle jäävien rakennusten, kuten piha- ja rantasaunojen, vajojen ja makuuaittojen vapauttamista kiinteistöveron piiristä parhaillaan valmisteltavan kiinteistöverotuksen arvostamisuudistuksen yhteydessä.
Ministeriön laskelmien mukaan näitä pieniä, alle 30 neliömetrin kokoisia, pääasiassa talousrakennuksia on asuintalojen ja huviloiden pihoissa ainakin 800 000. Jos ne vapautetaan verosta, pienenee omistajien kiinteistöverolasku 24–30 miljoonaa euroa vuodessa. Se tekee yhtä talousrakennusta kohden keskimäärin muutaman kympin vuodessa.
Kaikkiaan kiinteistöveroja tilitetään kunnille vuosittain yli 2 miljardia euroa. Nyt harkittava veromuutos on siitä noin 1,5 prosenttia.
Kunnissa kannatusta
Veromuutos linkittyy uuteen rakentamislakiin, jonka seurauksena alle 30 neliömetrin suuruiset, muut kuin asuinrakennukset voidaan 2025 lähtien rakentaa ilman kunnan myöntämää rakentamislupaa.
Kuntien mukaan sen jälkeen tietoja verotusta varten ei enää saataisi kuntien rakennusvalvonnalta, vaan verotus perustuisi kiinteistönomistajilta saataviin tietoihin. Silloin riskinä on, että niitä ei ilmoiteta verotuksen piiriin lainkaan.
Monen kunnan näkemys tuli ilmi kiinteistöverouudistuksen edellisellä lausuntokierroksella keväällä 2022. Esitysluonnoksen mukaan alle 10 neliömetrin suuruiset talousrakennukset olisi vapautettu verosta. Lukuisat kunnat ja Omakotiliitto toivoi kuitenkin tuolloin, että rakentamislain lupakynnyksen nousun mukana myös verovapauden pinta-alaraja nousisi vastaavasti samaan 30 neliömetriin.
– Ehdotus kuulostaa erittäin hyvältä. Koska jos näitä pieniä rakennuksia aletaan rakentaa, niin tämä myös helpottaa veronmaksajan ilmoitusvelvollisuutta, kun ei tule erilaisia pinta-alarajoja, vaan kaikki yhdenmukaisemmin tietää, miten tässä tilanteessa toimitaan kiinteistöverossa, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.
Kuntaliiton veroasiantuntija Pekka Montell näkee verovapauden toisin, kuten oheiselta audiolta voi kuunnella.
Verovapaus ei koskisi vain uusia, ilman rakentamislupaa rakennettavia rakennuksia, vaan se koskisi kaikkia pinta-alaehdon täyttäviä rakennuksia, vanhojakin, vaikka ne on aikanaan rakennettu rakennusluvalla silloisten määräysten mukaisesti.
Heipat hulppeille
Jos pienten piharakennusten verovapaus toteutuu, saattaa se rohkaista esimerkiksi hulppeiden sauna+takkatupa+makuuaitta -rakennussuunnitelmien pilkkomiseen omiksi pikkurakennuksikseen yhden ison sijaan, jotta yksittäisen rakennuksen pinta-ala jää alle 30 neliön. Tällöin kiinteistöveroa ei peritä, eikä rakentamislupaa vaadita. Rakennukset voi jopa rakentaa melko lähekkäin toisiaan, jos välissä on palomuuri estämässä palon leviämistä. Muuten etäisyyttä rakennusten välillä on oltava vähintään 8 metriä.
Rakentamislupa voidaan kuitenkin edellyttää myös alle 30 neliöiseltä, jos siinä on sähkö-, kaasu tai puuhella. Tällöin se tulkitaan asuinrakennukseksi. Mikro tai keittolevy saa olla.
Verovapauden toteutuminen on vielä epävarmaa. Valtiovarainministeriön valmistelema kiinteistöverouudistus on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle helmikuussa ja hallituksen esityksen pitäisi valmistua toukokuun tietämissä, minkä jälkeen eduskunta käsittelee sitä. Uudistusta on tarkoitus soveltaa vuoden 2026 verotuksessa.
Klo 13.46. Lisätty Omakotiliiton kommentti.