Biohiilitehtaan rakentaminen on käynnistynyt Joensuussa

Euroopan suurin torrefioitua biomassaa valmistava laitos voi olla toiminnassa jo ensi vuoden lopulla.

Savon Voiman Joensuun voimalaitos ilmakuvassa.
Tuotantolaitos nousee Joensuun Iiksenvaaralle Savon Voiman Kuva: Savon Voima
  • Ilkka Ritvanen

Biohiilitehtaan rakentaminen Joensuun Iiksenvaaralle on käynnistynyt lokakuun aikana.

– Siellä on tehty valmistelevia töitä. Viemäreitä, perustuksia ja muita maan alle jääviä rakenteita, projektipäällikkö Iiro Tiilikainen Taaleri Bioteollisuus -yhtiöstä sanoo.

Torrefioitua biomassaa eli kansankielellä biohiiltä tuottavan laitoksen pitäisi olla toiminnassa ensi vuoden lopulla tai vuoden 2025 alussa.

Rakennustöiden piti käynnistyä jo vuonna 2022 ja tehtaan olla toiminnassa viime kesänä. Suunnittelutyö vei kuitenkin odotettua pidempään.

– Viivästymisen syy on se, että suunnittelu vei odotettua pitempään. Tämä on kuitenkin Euroopan suurin ja ensimmäinen teollisen mittakaavan laitos tällä teknologialla.

Taalerin projektia varten perustaman Joensuu Biocoal -yhtiöön on sijoittanut joukko suomalaisia perheyhtiöitä. Tuotantolaitoksen operoinnista vastaa Savon Voima.

Korvaa fossiilisia polttoaineita

Biohiiltä valmistetaan kuumentamalla hakkuutähteitä hapettomissa olosuhteissa.

Alkuvaiheessa biohiiltä käytetään raskaan teollisuuden prosesseissa, esimerkiksi energiantuotannossa. Sillä saadaan aikaan riittävän kova lämpötila muun muassa teräksen tai sementin tuotantoon.

Myöhemmässä vaiheessa Joensuussa on tarkoitus tuottaa korkeamman jalostusasteen biohiiltä, jota voisi käyttää esimerkiksi hulevesien puhdistukseen tai maanparannukseen.

– Teoriassa sitä voisi sekoittaa esimerkiksi multasäkkeihin. Meidän ei ole tarkoitus lähteä kuluttajamarkkinoille, mutta jää nähtäväksi, haluaako joku meiltä tätä hankkia ja valmistaa tällaista tuotetta, Iiro Tiilikainen sanoo.

Tuotannossa syntyvä ylijäämälämpö syötetään Joensuun kaukolämpöverkkoon

Työllistää suoraan ja välillisesti

Laitoksen rakentamisen työllisyysvaikutus on noin 60 henkilötyövuotta. Valmistuttuaan se työllistää suoraan kymmenen ihmistä ja välillisesti noin sata.

Hankkeen kustannusarvio on noin 20 miljoonaa euroa. Suurin osa rahoituksesta on yksityistä.

Ely-keskus myönsi viime vuonna hankkeelle tukea 3,4 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahastosta ja Ilmastorahasto viiden miljoonan euron pääomalainan.