Kommentti: Köysi SM-liigan ympärillä kiristyy – vetäytyykö Kiekko-Espoo, turvautuuko Pelaajayhdistys oikeustoimiin?

Jatkaako SM-liiga tälläkin kertaa vänkäämistä, vaikka lähes kaikki merkit viittaavat siihen, että seinä tulee kohta vastaan, kirjoittaa Jussi Paasi.

Kiekko-Espoo juhlii maalia Mestiksen finaalissa Ketterää vastaan keväällä 2023.
Kiekko-Espoo juhlii maalia Mestiksen finaalissa Ketterää vastaan keväällä 2023. Kuva: Tomi Hänninen / Chilipictures
Urheilu toimittaja Jussi Paasi.
Jussi Paasiurheilutoimittaja

Perjantain SM-liigaotteluita seurataan Yle Puheen Jääkiekkokierroksella klo 18.05 alkaen. Kuuntele suoraa lähetystä tästä.

Jääkiekon SM-liiga on melkoisessa käymistilassa. Liigaosakkeen hurja hinta, jonka suuruudeksi kerrottiin lopulta 3,67 milljoonaa euroa, sai Jokerit perääntymään nousuaikeista nopeasti.

Yle Urheilun tietojen mukaan myöskään Kiekko-Espoo, joka on jo aiemmin jättänyt oman lisenssihakemuksensa, ei ole suurella todennäköisyydellä hyväksymässä nykyisiä ja julkisessa keskustelussa olleita ehtoja sellaisinaan.

Käynnissä on sisäpiirilähteiden mukaan täysi kapina. Suurseurat ovat olleet pitkään näreissään Liigan johdon linjauksista. Nyt kritiikkiin ovat yhtymässä keskisuuretkin seurat. Liigaa kohtaan satavan kritiikin lisäksi myös eripura muutamien seurojen kesken on Ylen lähteiden mukaan kiihtynyt.

Pauhu on ollut kovaa, mutta yksi merkittävä ääni on loistanut pitkään poissaolollaan.

Missä ovat pelaajat? Koko leikin tärkeimmät henkilöt. Esiintyjät, joita ilman yhtään peliä ei pelata. Artistit, joiden näkemisestä yleisö maksaa.

Torstaina pelaajat rikkoivat vihdoin julkisen hiljaisuuden. Pelaajayhdistys (SJRY) julkaisi tiedotteen, jossa vaadittiin pelaajia mukaan päätöksentekoon yhdessä SM-liigan ja Jääkiekkoliiton kanssa.

Tiedotteen lopussa nostettiin esiin julkisuudessakin ollut epäily siitä, että nykyinen järjestelmä on mahdollisesti kilpailulain vastainen. On puhuttu jopa kartellista. Pelaajayhdistys haluaa Suomeen kaksi elinvoimaista ammattilaissarjaa, joiden järjestelmät eivät herätä epäilyksiä toiminnan laillisuudesta.

”Jos tähän ei yhteistyössä päästä, on Pelaajayhdistyksen ryhdyttävä oikeudellisiin toimiin”, tiedotteessa sanotaan.

Pyyhkiytyikö pomojen lähimuisti?

Teen tässä kohtaa pienen mielikuvitusleikin. Kuvittelen hetken ajan olevani SM-liigan puheenjohtaja Heikki Hiltunen.

Torstai-iltapäivällä sähköpostiini kilahtaa SJRY:n tiedote. Pysähdyn tarkastelemaan tiedotteen viimeistä lausetta. Nauran ääneen, sillä eihän pelaajilla nyt ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa tässä asiassa!

”Oikeudellisiin toimiin”, hahhahhaa! Mistä ne nyt meidät oikeuteen haastaisivat? Eivät yhtään mistään! Miksi keskeytin tämän takia lounaani?

Mielikuvitusleikkini päättyy tähän.

Kokeilin tuollaista, koska vaikuttaa siltä, että SM-liigan toimistolla on tuudittauduttu siihen, etteivät pelaajat pysty vaikuttamaan yhtään mihinkään. Se ei tosin olisi järin suuri yllätys.

– Lapasia, pehmeitä, välinpitämättömiä, eivät ole pitäneet työntekijöiden puolia. Huonoin ammattiyhdistys, mitä Suomesta löytyy, asiantuntija Ismo Lehkonen jyrisi Jääkiekkokierroksella.

Heikki Hiltunen puhuu lehdistötilaisuudessa.
Miten SM-liigan puheenjohtaja Heikki Hiltunen suhtautuu... Kuva: Tomi Natri / All Over Press
Teemu Ramstedt
...Teemu Ramstedtin johtamaan Pelaajayhdistykseen.

Ajattelevatko Hiltunen ja kumppanit Pelaajayhdistyksestä samalla tavalla kuin Lehkonen?

Jos ajattelevat, niin lähimuisti näyttää kiekkopomoilta pyyhkiytyneen. Kun pelaajat ovat näyttäneet hauistaan, on SM-liiga joutunut perääntymään.

Kaksi vuotta sitten Pelaajayhdistys lähetti SM-liigalle vaatimuskirjeen pitkään jatkuneen väännön jälkeen. Tuolloin riidan aiheena oli se, että osapuolten välillä ei ollut voimassa olevaa yleissopimusta, mutta Liiga jatkoi siitä huolimatta muun muassa pelaajien kuvien ja tunnistetietojen käyttöä.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) oli jo tehnyt asiasta päätöksen, pelaajien eduksi, mutta SM-liiga jatkoi viivytystaistelua. Kiista päättyi lopulta pelaajien voittoon – ja tuli Liigalle kalliiksi. Uudesta yleissopimuksesta tuli Pelaajayhdistykselle Yle Urheilun tietojen mukaan suoranainen lottovoitto vanhaan sopimukseen verrattuna.

Samaan virastoon pelaajat ottivat yhteyttä myös vuonna 2017. KKV totesi Liigan toimineen kilpailulain vastaisesti. Kyseessä oli SM-liigaseurojen ja SM-liigan tekemä sopimus, jonka mukaan pääsarjaan ei saanut uhkasakon varjolla palkata KHL:ssä Jokerien paidassa samalla kaudella pelanneita pelaajia. KKV määräsi kyseisen menettelyn lopetettavaksi.

Liiga kävi molemmissa tapauksissa epätoivoista viivytystaistelua, mutta hävisi. Kuulostaako jonkin muunkin korviin tuoreelta ja tutulta?

Jatkaako SM-liiga tälläkin kertaa vänkäämistä, vaikka lähes kaikki merkit viittaavat siihen, että seinä tulee kohta vastaan? Kuvittelevatko Hiltunen ja kumppanit, että Pelaajayhdistyksen tiedotteessa ollut maininta oikeudellisista toimista on vain sanahelinää tai laukaus pimeään?

Onko Liigan toiminta kilpailulain vastaista?

Mihin ne oikeudelliset toimet, joihin Pelaajayhdistys kertoo viimeisenä vaihtoehtonaan turvautuvansa, sitten oikein perustuvat?

Ne perustuvat pitkälti niihin seikkoihin, joista osa on jo julkisessa keskustelussa tuotu esiin.

Avainkysymyksiä on kaksi. Onko Liigan toiminta kilpailulain vastaista? Syyllistyykö Liiga määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön? Nämä Pelaajayhdistys aikoo oikeusteitse selvittää, mikäli muuta vaihtoehtoa ei ole.

Kiekko-Espoon kannattajat vaativat liigaa-auki SM-liigan ottelussa TPS-Ässät.
Kiekko-Espoon kannattajat vaativat Liigaa auki SM-liigan ottelussa TPS–Ässät. Kuva: All Over Press

Nykyiset ehdot muun muassa liigaosakkeen suhteen voi Yle Urheilun haastattelemien asiantuntijoiden mukaan nähdä määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä.

Asiantuntijoiden mielestä kilpailulain mukainen toiminta edellyttäisi, että Liiga asettaisi kohtuulliset, läpinäkyvät, syrjimättömät, selkeät ja kirjalliset lisenssiehdot, jotka täyttämällä urheilullinen sarjapaikka ja jääkiekkoon liittyvien palveluiden tarjoaminen SM-liigassa olisi mahdollista saavuttaa.

Jos edellä mainitut määreet eivät toteudu, on asiantuntijoiden näkemyksen mukaan kyseessä jopa kilpailulain vastainen kartelli.

Ennakkotapauskin löytyy, vuodelta 1994. Koripalloseura Joensuun Katajaa pyörittänyt osakeyhtiö teki Kilpailuvirastolle (Kilpailu- ja kuluttajaviraston edeltäjä) tutkimuspyynnön suljetusta sarjasta, jonka se näki olevan lainvastainen. Kilpailuvirasto totesi päätöksessään, että suljettu sarja on Suomessa lähtökohtaisesti kilpailulain vastainen.

Kilpailuvirasto ei ryhtynyt jatkotoimenpiteisiin, sillä Koripalloliitto päätti muuttaa sarjajärjestelmäänsä.

SM-liiga on monta kertaa painottanut, että sarja ei ole ollut suljettu, vaan sinne on voinut nousta lisenssiehdot täyttämällä. Ongelmaksi vain näyttää muodostuneen, että Liigan epämääräiset lisenssiehdot yhdistettynä järkyttävän kalliiseen liigaosakkeeseen eivät täytä kohtuullisuus- ja tasapuolisuusvelvoitteita.

Ai niin, yksi kysymys meinasi unohtua: missä Jääkiekkoliitto luuraa? Sieltä ei ole julkisuuteen kukaan päästänyt pihaustakaan, vaikka nyt on pelissä myös sen alaisen sarjan, Mestiksen, tulevaisuus.

Ilmeisesti siellä ei ketään kiinnosta. Valitettavasti se ei yllätä. Mutta se on jo toisen jutun paikka.