Nuorten kanssa työskenteleviin ankkuritiimeihin ollaan yleisimmin yhteydessä kouluista silloin, kun kyse on kiusaamisesta. Myös pahoinpitelyt ja näpistykset näkyvät yhteydenotoissa.
Viime aikoina kotirauhan häiritseminen, ovien jyskyttely, kivien heittely ikkunoihin ja huutelu, on yleistynyt Kanta-Hämeessä.
Tekoja myös kuvataan, kertoo Hämeenlinnan ankkuritiimin vetäjä Juha Kuningas Hämeen poliisista.
– Sosiaalisen median ilmiöt ja niiden tekotavat kulkevat nuorelta nuorelle ja niihin tartutaan. Harva tuolla tekee yksin mitään tötöilyjä tai rikoksia. Monesti siellä taustalla on isompi porukka, miksi tuolla hölmöillään, Kuningas sanoo.
Ankkuritoiminta nousi esille myös viime viikolla Lopella kärjistyneessä tilanteessa, jossa nuoren tyttöjoukon häiritsevä käyttäytyminen johti yläkoulun oppilaiden aloittamaan koululakkoon.
Lue myös: Tyttöporukka pitää koulua pelon vallassa – kymmenet oppilaat lakossa Lopella
Sisäministeriö ohjaa lähes koko maassa toimivia ankkuritiimejä. Niiden tavoite on puuttua varhaisessa vaiheessa nuoren ongelmalliseen käyttäytymiseen. Yhteydenottoja on vuositasolla noin 7 000.
Vaikka ankkuritiimit saavat edelleen eniten yhteydenottoja poliisilta ja sosiaalitoimelta, koulujen rooli on keskeinen.
– Koulujen rooli on korostumassa, sillä koulut ovat tekemisissä kaikkien nuorten kanssa. Siellä voidaan havaita nuorten elämänhaasteet. Tavoitteena on tiivistää tätä yhteistyötä, sanoo sisäministeriön poliisitoiminnan ohjausyksikön erityisasiantuntija Emilia Hämäläinen.
Tekojen merkitys ymmärrettävä
Hämeenlinnassa ankkuritiimi puuttuu vuosittain 200–300 tapaukseen. Suurin osa tapauksista koskee alle 15-vuotiaita nuoria, jotka eivät ole vielä rikosoikeudellisessa vastuussa.
– Ankkuritiimi puuttuu nuorten toimintaan silloin, kun nuoren epäillään joutuvan rikollisille teille. Nuorille järjestettyihin puhutteluihin pyritään saamaan koko perhe mukaan. Me pyrimmekin katsomaan taustasyihin, ei pelkästään yksittäisiin tekoihin, sanoo Juha Kuningas.
Kuningas sanoo, että usein nuori kertoo tekojensa olevan vain läppää. Selitys ei kuitenkaan poliisiin uppoa.
– Harva meille sanoo suoraan, että on tehnyt tyhmästi, vaan se pitää kaivaa häneltä se ymmärrys, ettei tämä asia mennytkään oikein.
Toisinaan ilmiöpiikkien takia käsittelyyn otettavia tapauksia joudutaan laittamaan tärkeysjärjestykseen, mutta tärkeimmät tapaukset pitää pystyä poimimaan, toteaa Kuningas.
Hämeenlinnasta koko maahan
Ankkuritoiminta käynnistyi Suomessa vuosituhannen alussa juuri Hämeenlinnassa. Lähtökohtana oli puuttua nuorten toimintaan ennen kuin he joutuvat pahempiin vaikeuksiin.
Ankkuritiimien valtakunnallista ohjausta alettiin kehittää 2010-luvulla ja vuonna 2019 toiminnalle valmistui käsikirja. Nykyisin Suomessa on 49 ankkuritiimiä ja niiden toiminta kattaa koko maan. Toimintaa ohjaa sisäministeriö.
Ankkuritiimit ovat moniammatillisia työryhmiä, joissa on tyypillisesti edustaja poliisista, sosiaalitoimesta, nuorisotoimesta ja terveystoimesta. Hämeenlinnassa poliisin lisäksi tiimiin kuuluvat psykiatrinen sairaanhoitaja ja kaksi sosiaaliohjaajaa.
Osa hallitusohjelmaa
Hallitusohjelmaan on sisällytetty tavoite yhtenäistää ankkuritiimien toiminta niin, että ongelmiin, kuten koulukiusaamiseen voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
– Ankkuritiimille on myös tärkeää, että he näkyvät siellä, missä nuoret ovat, kuten erilaisissa tapahtumissa ja koulujen päättäjäisissä. Silloin he ovat myös kohderyhmänsä tavoitettavissa. Sama koskee sosiaalista mediaa, sanoo Hämäläinen.
Juha Kuningas sanoo, että puhuttelujen paras vaikutus on se, että he eivät kuule nuoresta näissä merkeissä enää uudelleen.
– Me arvioimme, mikä on tarkoituksenmukaisin tapa ohjata nuorta ja mitä apua hän tarvitsee. Se, että poliisi heristää sormea, ei ole ainoa keino. Parasta on, jos nuori pystyy kertomaan meille jotain ja me pystymme antamaan nuorelle ja hänen vanhemmilleen jotain.
Hyvinvointialueiden säästöpaineet uhkana
Hämeenlinnan Ankkuri-tiimissä muut kuin poliisi ovat OmaHämeen eli hyvinvointialueen palkkalistoilla. Nyt hyvinvointialue on jopa kymmenien miljoonien eurojen säästöpaineiden alla.
Sisäministeriön erityisasiantuntija Emilia Hämäläinen uskoo, että säästöpaineista huolimatta ankkuritiimitoiminta jatkuu, sillä sen järjestämisestä on alueilla voimassa olevat sopimukset.
– On tietysti olemassa riski, että toimintoja joudutaan sopeuttamaan joka tasolla, mutta toisaalta ankkuritoiminta on vakiintunutta ja varhaisesta puuttumisesta saatava hyöty on tiedossa.
Hämäläinen tietää, että osalla alueista ankkuritiimien resurssit ovat tiukassa. Hän toivookin, että toiminnan merkitys nähdään kaikkialla riittävän tärkeänä.
– Nuorten suuntaa voidaan kääntää varhaisessa vaiheessa. Se vähentää kustannuksia sekä inhimillisellä tasolla että euroina, kun joku rikos jää tekemättä tai syrjäytymiskierre saadaan katkaistua.
Voit keskustella aiheesta huomiseen kello 23 asti.