Nahkiaisia saatiin tänä vuonna aiempaa vähemmän Iijoella ja Kemijoella

Iijoella ja Kemijoella nahkiaissyksy oli heikko. Myös niiden ylisiirrossa voimaloiden yläpuolisiin vesistöihin jäätiin selvästi velvoiteistusten tavoitteista.

Kalastajat tyhjentävät joesta nostettua nahkiaisrysää puuveneessä.
Arkistokuvassa kalastajat Jorma Paakkola ja Tuomo Kurttila tyhjentävät nahkiaisrysää iijoella syksyllä 2018. Kuva: Risto Degerman / Yle
  • Risto Degerman

Nahkiaisten siirrot Iijoella ja Kemijoella jäivät tänä vuonna selvästi tavoitteistaan. Kun Iijoella PVO-Vesivoiman tavoitteena on ollut noin 60 000 nahkiaisen siirtäminen voimaloiden alapuolisista vesistä yläjuoksulle ja sivujokiin, tänä vuonna siirtomäärässä jäätiin reiluun puoleen tavoitteesta.

Kemijoella voimayhtiöiden PVO-Vesivoiman ja Kemijoki Oy:n yhteinen vuosivelvoite on 100 000 nahkiaista, josta toteutui reilut 20 000.

Nahkiaisten istutuksia seurataan usean vuoden keskiarvoilla eli ns. velvoitetaseen avulla. Aikaisempina vuosina nahkiaisia saatiin siirrettyä tavoitetta enemmän, joten tänä vuonna kokonaistase jäi Iijoella miinukselle noin 20 000 nahkiaisen verran. Kemijoella tase oli myös jo ennalta negatiivinen aiempien heikkojen nahkiaisvuosien vuoksi, joten siellä huono nahkiaisvuosi heikensi myös pitkän aikavälin tilannetta.

Nahkiaiskantojen vaihtelu on vuosittain iso ja pyyntimääriin vaikuttavat muun muassa pyyntikauden sääolot. Nahkiaisen nousu jokiin riippuu muun muassa tuulista ja niiden suunnista. Huono nahkiaisvuosi oli myös esimerkiksi vuonna 2018. Nahkiainen on nousuaikana myös valonarka eläin ja nousee jokiin parhaiten synkkinä öinä.

Tänä vuonna Iijoen jokisuussa oli myös poikkeuksellisen suuria virtaamia, jotka vaikeuttivat pyyntiä. Virtaamien takia nahkiaisia nousi myös vanhaan jokiuomaan pääuoman sijaan. Nahkiaiset eivät nouse yhtä uskollisesti vain synnyinjokeensa kuin monet vaelluskalat.

Iijokisuun jakokunnat ja nahkiaisen pyytäjät ovat olleet huolissaan heikkenevistä nahkaissaaliista ja nahkiaisen tulevaisuudesta. Iissä on jo pitempään vaadittu ylisiirtojen merkityksen ja tuloksellisuuden selvittämistä. Myös PVO-Vesivoima on halukas lisäämään nahkiaisten tutkimusta.

– Ylisiirroilla emme voi täysin korvata sitä, millainen vapaa joki on nahkiaisten elinympäristönä, mutta nyt nahkiaisvuosi on ollut ilmeisen huono myös rakentamattomilla joilla, sanoo PVO-Vesivoiman ympäristöasiantuntija Jyrki Salo.

Hänen mukaansa tilanne ei näyttäisi selittyvän millään yksittäisellä tekijällä ja niinpä vähän tutkitusta nahkiaisesta olisi Salon mukaan tärkeää saada lisää tietoa.

PVO-Vesivoima on yhtiön tiedotteen mukaan keskustellut muun muassa Luonnonvarakeskuksen kanssa nahkiaistutkimuksen kehittämisestä. Työtä on tehty yhdessä mm. paikallisten jakokuntien, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liiton ja Voimalohi Oy:n kanssa.