Lahtelainen suunnittelija, mallimestari Laura Romo sanoo törmäävänsä kotikaupungissaan päivittäin kaduilla ihmisiin, joilla on hänen suunnittelemansa vaate päällään.
– Viime kesänä kun kävelin Aleksanterinkatua, bongasin 10 minuutin sisällä viisi naista, joilla oli suunnittelemani vaatteet. Se tuntuu tosi kivalle.
Romo työskentelee Tokmannilla, jonka vaatteet suunnitellaan Suomessa vaikka niiden valmistus tehdäänkin Aasiassa. Kuluttajien mieltymysten tuntemus on suunnittelun perusta, siksi vaatteiden suunnittelu on pidetty kotimaassa.
– Ajattomuus, ulkonäkö, pitkäikäisyys, vastuullisuus, kierrätysmateriaalit ja luonnonmateriaalit ovat asioita, joita vaatteiden suunnittelussa otetaan huomioon, Romo kertoo.
”Istun koneella ja mittaan”
Kaupallinen vaatesuunnittelu on tiukasti asiakaslähtöistä. Työ on kaukana omien taiteellisten visioiden toteuttamisesta.
Suunnittelijalle annetaan raamit, joiden puitteissa toimia. Jos halutaan tietynhintainen tuote, suunnittelijan haasteena on esimerkiksi miettiä minkälaisia saumoja käytetään ja mitä materiaaleja valitaan.
– Kun tuntemattomalle ihmiselle kertoo työstään, siihen liitetään glamour-elämää ja taiteilijuutta. Oikeasti se on sitä, että istun koneella ja mittaan. Toki piirrän, mutta se on koneella piirtämistä, ei mitään Jukka Rintalan tyyppistä hienoa maalailua, Romo jatkaa.
Arkimuoti myy hyvin
Marketmuodin myynti ja suosio on kasvanut voimakkaasti jo muutaman vuoden ajan. Isoin nousu nähtiin koronarajoitusten jälkeisinä vuosina.
S-ryhmä julisti muotinäytöksessään kesäkuussa 2023 olevansa Suomen suosituin muotikauppa. Ketjun mukaan vuonna 2022 yli kaksi miljoonaa suomalaista osti vaatteita ja jalkineita Prismasta.
Halpisimago on kääntynyt päälaelleen. Nykyään jos sanoo, että ostaa marketista vaatteen, ei tarvitse olla häpeissään, toteaa Tokmannin suunnittelun tiiminvetäjä, konseptisuunnittelija Satu Johansson.
– Vaatteita on päästä varpaisiin ja ne ovat hinta-laatusuhteiltaan älyttömän hyviä ja kuluttajat ovat hintatietoisia, sanoo Johansson.
Saksalainen ketju Lidl on jo kuutisen vuotta tuonut myymälöihinsä huippusuunnittelijoiden mallistoja.
Markettimuotiin leviää myös uusimpia trendejä. Ylen artikkelissa kerrottiin maaliskuussa, että K-ryhmä on tiedottanut ottavansa sukupuolineutraalin malliston valikoimaansa.
Kierrätys on noussut viime vuosina isoksi trendiksi. Katukuvassa näkyy paljon kirppislöytöjä, mutta ennen kaikkea suomalaisten arkipukeutumisessa korostuu mukavuus.
Edullisuus ei aina ole hyvä asia
Yksi marketmuodin valttikorteista on sen edullisuus. Eettisen kaupan puolesta toimivassa kansalaisjärjestössä Eetti ry:ssä edullisuus nähdään ennemminkin ongelmallisena.
Eetti ry:n vastuullisuusasiantuntija Anniina Nurmen mukaan halvimmissa tuotteissa vastuullisuus ei toteudu.
– Jos vaikapa farkut maksavat vain kympin, pitäisi alkaa hälytyskellot soida. Ei niin edullisten vaatteiden tuotannossa ole voitu huomioida ympäristöä ja ihmisoikeuksia riittävällä tavalla, hän sanoo.
Pelkästään tuotteen hintalapun perusteella vastuullisuutta ei kuitenkaan pysty arvioimaan. Kalliimman hintatason tuotteissa maksaa brändi eikä niidenkään valmistuksessa aina ole otettu huomioon ympäristöä ja ihmisoikeuksia.
– Vastuu vaatteiden tuotannon vastuullisuuden selvittämisestä on sälytetty liikaakin kuluttajalle. Pitäisi toimia vähän niin kuin salapoliisina ostotilanteessa, sanoo Anniina Nurmi.
Nurmi perääkin tiukempaa lainsäädäntöä siihen, minkälaiset kriteerit yrityksille laitetaan, että millä tavoin saa tuottaa ja minkälaisia tuotteita saa laittaa markkinoille marketeissa ja muualla.