Lapinverkkoperhonen ja tundrahopeatäplä nähtiin viime kesänä Pallas-Yllästunturilla ja Lemmenjoella kymmenien vuosien tauon jälkeen

Metsähallituksen Luontopalveluiden kartoituksessa Lapin luonnosuojelualueilta löytyi kaikkiaan 35 uhanalaisiksi ja silmälläpidettäväksi arvioitua lajia.

Tundrahopeatäplä-perhonen tunturikivikossa.
Tundrahopeatäplä löytyi pitkästä aikaa Pallas-Yllästunturista ja Lemmenjoelta. Kuva: Jyrki Lehto
  • Tiinamaija Rantamartti

Viime kesä oli Lapissa menestyksekäs uhanalaisten hyönteisten löytämisessä.

Metsähallituksen Luontopalveluiden kartoituksessa luonnosuojelualueilta löytyi kaikkiaan 35 uhanalaisiksi ja silmälläpidettäväksi arvioitua lajia.

Useimpia viime kesän kartoituksissa löydettyjä uhanalaisia lajeja ei ole aiemmin tavattu kartoitusten kohteena olleilla alueilla tai edellisestä havainnosta on vierähtänyt jopa useita vuosikymmeniä.

Esimerkiksi erittäin uhanalaisiksi arvioidut lapinverkkoperhonen ja tundrahopeatäplä nähtiin Pallas-Yllästunturilla ja Lemmenjoella kymmenien vuosien tauon jälkeen.

Pelkosenniemeltä puolestaan löytyi ahmaspistiäisiin kuuluva laji Cubocephalus casparyani, jota on aiemmin löydetty vain yksi naarasyksilö Mongoliasta.

Suomen ainoa rauhoitettu lude, palolatikka, löydettiin Simon metsistä nyt ensimmäistä kertaa. Löytö tehtiin Saariaapa–Hattuselkä-alueella, jossa poltettiin vuonna 2022 metsää ennallistamistarkoituksessa.

Tundrahopeatäplä ja ahmaspistiäinen ilahduttavat asiantuntijoita

Lapin kansallispuistoista Pallas-Yllästunturin kansallispuiston perhoslajisto tunnetaan kohtuullisen hyvin. Tästä syystä tundrahopeatäplän löytyminen pitkän tauon jälkeen on suuri ilon aihe.

– Varsinkin, kun monen muun tuntureiden perhosen tavoin tundrahopeatäplänkin tiedetään ilmastonmuutoksen vuoksi vetäytyneen pohjoiseen ja hävinneen monilta aiemmin tunnetuilta esiintymispaikoilta, luonnonsuojelun asiantuntija Eerikki Rundgren sanoo.

Pohjoisemmasta, Kilpisjärveltä ja Utsjoella lapinverkkoperhosta ja tundrahopeatäplää on tavattu säännöllisesti.

Metsähallituksessa iloitaan myös Pelkosenniemen ahmaspistäisestä Cubocephalus casparyanista.

– Pelkosenniemen löytö on hyvä esimerkki siitä, kuinka lajiasiantuntijoiden määritystyö voi viedä aikaa, kun heidän täytyy harvinainen laji tunnistaakseen käydä läpi valtava määrä tieteellisiä julkaisuja, kertoo Rundgren.

Ahmaspistiäisen tunnistamisessa ison työn on tehnyt lajiasiantuntija Juuso Paappanen.

Harvinainen hyönteinen ahmaspistiäinen.
Pelkosenniemeltä löytynyt ahmaspistiäislaji Cubocephalus casparyani. Kuva: Juuso Paappanen