Edes korkeakoulutetut työntekijät eivät välty hallituksen leikkauksilta.
Työmarkkinakeskusjärjestö Akava laski, miten työttömyysturvamuutokset vaikuttaisivat eri elämäntilanteissa olevien korkeakoulutettujen työttömyysturvaan.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus rukkaa työttömyysturvaa monin tavoin.
Muutoslista on mittava: Työttömyysturvan työssäoloehto muun muassa pitenee 12 kuukauteen, ansiosidonnaisen työttömyysturvan taso porrastetaan, omavastuupäivien määrä kasvaa viidestä seitsemään ja työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan.
Lisäksi työttömyysturvan suojaosat poistetaan ja vastaisuudessa palkkatuettu työ ei enää kerryttäisi työssäoloehtoa. Työttömyysturvan ostovoimaan vaikuttaa myös hallituksen kaavailema indeksijäädytys.
Esittelemme kolme esimerkkiä siitä, miten hallituksen ajamat muutokset voivat näkyä korkeakoulutettujen kukkaroissa.
Esimerkki 1: Viivi, 28, vastavalmistunut
Viivi on 28-vuotias, ja hän on juuri valmistunut valtiotieteiden maisteriksi yliopistosta. Viivi on työskennellyt opintojen ohessa. Opintojen aikana työssäoloehtoa on kertynyt 30 viikkoa.
Valmistuttuaan Viivi on kuusi kuukautta työttömänä. Ansiopäivärahan perusteena oleva palkka on 2 500 euroa.
Jos Viivi jäisi työttömäksi nyt, hänen ansiosidonnainen työttömyysturvansa olisi nyt keskimäärin noin 1 470 euroa kuukaudessa.
Akavan laskelmien mukaan hallituksen ajamien työttömyysturvamuutosten myötä vastavalmistuneen maisterin työttömyysturva voisi supistua lähes puolella.
Osalla opiskelijoista työssäoloehdon täyttämistä voi helpottaa opiskelijoita koskeva poikkeus. Työttömyyskassaan kuuluvat opiskelijat voivat kerryttää työssäoloehtoa jopa seitsemän vuoden ajan.
Viivillä 12 kuukauden työssäoloehto ei kuitenkaan täyttyisi.
Hän saisi työmarkkinatukea keskimäärin noin 760 euroa kuussa. Hänen työttömyysturvansa pienenisi 48 prosentilla nykytilanteeseen verrattuna.
Akavan työmarkkinaekonomisti Eugen Koevin mukaan hallituksen suunnitelmat ovat vastavalmistuneiden kannalta erityisen hankalia.
Hän näkee tärkeänä, että vastavalmistuneet voivat satsata ”ovia avaavan” työpaikan hakuun. Vaikka työllisyysturvan leikkaaminen nopeuttaisi työllistymistä, vaikutukset ihmisen uraan voivat olla kielteisiä.
Koevin mukaan tutkimukset osoittavat, että erityisesti korkeakoulutettujen urakehityksen kannalta ensimmäisellä valmistumisen jälkeisellä työpaikalla on merkitystä.
– Vääränlainen työpaikka uran alussa voi hidastaa urakehitystä. Vaikutukset voivat ulottua useiden vuosien päähän valmistumisesta, Koev sanoo.
Esimerkki 2: Timo, 41, työttömäksi jäänyt
Timo on 41-vuotias tiedottaja, jolla on kaksi alaikäistä lasta. Timo irtisanotaan firmasta, jossa hän on ehtinyt työskennellä vain kymmenen kuukauden ajan. Edellinen työsuhde kesti viisi vuotta. Timo on saanut palkkaa 3 800 euroa kuukaudessa.
Irtisanomisen jälkeen Timo on yhdeksän kuukautta työttömänä.
Nyt Timo saisi työttömyyden aikana ansiosidonnaista keskimäärin noin 2 180 euroa kuussa. Summaan sisältyy kahdesta lapsesta maksettava lapsikorotus, joka on perustasoisena yhteensä noin 8,60 euroa päivässä. Ansiosidonnaista maksetaan viisi päivää viikossa.
Hallituksen muutosten jälkeen Timo saisi ansiosidonnaista keskimäärin reilun neljänneksen vähemmän kuin nyt. Leikkaus olisi noin 570 euroa kuukaudessa.
Esimerkiksi työttömyysturvan porrastaminen eli tason lasku työttömyyden pitkittyessä on korkeakoulutetuille työnhakijoille vaativa kysymys.
– Neljänkymmenen maksupäivän eli noin kahden kuukauden työttömyyden jälkeen tuleva ensimmäinen porrastus tulee eteen todella nopeasti. Jo pelkkä rekrytointiprosessi kestää helposti pidempään, työmarkkinaekonomisti Koev toteaa.
Esimerkki 3: Inka, 60, pitkäaikaistyötön
Inka on 60-vuotias insinööri, joka on jo pitkään etsinyt töitä. Hän sai potkut taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Ennen irtisanomista Inkan palkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.
Ensin Inka on työttömänä 500 päivää. Tällä hetkellä hänen työttömyysturvansa olisi keskimäärin noin 2 180 euroa kuukaudessa. Hallituksen muutosten myötä summa pienenisi reilulla viidenneksellä eli noin 475 eurolla kuukaudessa.
Ensimmäisen työttömyyspätkän jälkeen Inka pääsee palkkatuettuun työhön kunnalle. Työrupeaman jälkeen hän palaa kortistoon taas 500 päiväksi.
Palkkatuetusta työstä Inka saa palkkaa 2 500 euroa kuukaudessa.
Nykytilanteessa ikääntyneelle Inkalle työttömyyden ajalta maksettava ansiosidonnainen työttömyysturva säilyisi samalla tasolla kuin ennen palkkatuettua työtä eli keskimäärin noin 2 180 eurossa kuukaudessa. Mikäli Inka olisi nuorempi, palkkatuetun työn matalampi palkka vaikuttaisi ansiosidonnaisen määrään.
Hallituksen uudistusten myötä palkkatuettu työ ei enää kuitenkaan kerrytä työssäoloehtoa. Näin ollen Inka tipahtaisi työmarkkinatuen varaan. Hänen työttömyysturvansa olisi 1 380 euroa pienempi kuin nyt. Pudotus olisi siis yli 60 prosenttia.
Koevin mukaan esimerkiksi palkkatuen saajissa on iso joukko niitä, joiden työllistyminen ei tapahdu sormia napauttamalla.
– He tarvitsevat monenlaista tukea kiinnittyäkseen työelämään. Olen kohtuullisen skeptinen siitä, että työttömyysturvan leikkaus hirveästi helpottaisi heidän työllistymistään vaikka säästöjä sillä saakin.
Tavoite kannustaa ihmisiä töihin
Hallitus perustelee muutoksia työttömien kannustamisella töihin.
Työministeri Arto Satosen (kok.) mukaan työttömyysturvamuutoksien pitäisi kuitata iso osa hallituksen 100 000 lisätyöllisen tavoitteesta.
– Kaikkiaan työttömyysturvauudistusten vaikutukseksi on arvioitu 41 000 työllisyyden parantamiseksi. Se on lähes puolet hallituksen koko tavoitteesta, joten uudistus on hyvin keskeinen.
Esimerkiksi työssäoloehdon piteneminen puolesta vuodesta vuoteen tiputtaa monen pois ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiristä.
– Nykyjärjestelmässä kuuden kuukauden työssäololla on voinut saada 300 päivää ansioturvaa. Eli työttömyysturvaa on saanut pidempään kuin on tehnyt töitä. Vakuutusperiaatteen mukaan tämä ei ole järkevää.
Satonen puolustaa myös työssäoloehdon kertymisen poistoa palkkatuetusta työstä. Tavoite on, että palkkatuensaaja työllistyy normaaliin palkkatyöhön.
– Palkkatukea on aika paljon käytetty niin, että palkkatuetusta työstä on siirrytty ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle ja siitä sitten uudelleen palkkatuelle. Se ei ole sen tarkoitus.
Pyrkimys on siis kitkeä juuri esimerkkihenkilömme Inkan kaltaisia tapauksia.
Entä ne palkkatuen saajat, jotka eivät työllisty avoimille työmarkkinoille? Heidän työttömyysturvansa taso tippuu.
Palkkatukea voidaan myöntää heikossa työmarkkina-asemassa olevan, esimerkiksi osatyökykyisen, maahanmuuttajan tai pelkän peruskoulutuksen omaavan työllistämiseen.
Satosen mukaan hallitus pyrkii leikkaustoimien vastapainona parantamaan yksilöllisten palvelujen saamista.
Hallituksen työttömyysturvamuutokset on pilkottu kahteen osaan. Ensimmäiset lait on tarkoitus saada voimaan jo vuodenvaihteessa. Tällä hetkellä laki on kuitenkin jumissa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.
Paketin toisen osan valmistelu ministeriössä on loppusuoralla. Muun muassa työttömyysturvan porrastuksen sisältävä lakiesitys on tarkoitus tuoda eduskuntaan helmi–maaliskuun taitteessa.
Sosiaaliturvaleikkausten lisäksi ay-liike vastustaa hallituksen ajamia muutoksia työmarkkinoille. Työnantajaleiri ja työntekijäliitot etsivät parhaillaan omaa vaihtoehtoaan hallituksen ajamalle vientivetoiselle palkkamallille.
Korkeakoulutettujen Akava jäsenliittoineen on vielä pysynyt isoilta osin toimien ulkopuolella ja painottanut pyrkivänsä etenemään asiassa neuvotteluteitse.
Ääni voi kuitenkin muuttua kellossa, mikäli parhaillaan työn alla olevat muutokset viedään hallitusohjelmakirjausten mukaisena läpi.
Ennakoitavaa on, että ay-liike valmistautuu ottamaan kevättalvella käyttöön kovempia keinoja.