Pohjanmaan käräjäoikeus joutui hiljattain vapauttamaan kahdeksan huumerikoksesta epäiltyä henkilöä, koska syyttäjä sairastui eikä tilalle saatu nopealla aikataululla ruotsia osaavaa tuuraajaa. Nyt vaarana on koko käsittelyn kaatuminen.
Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koiviston mukaan julkisuuteen noussut kysymys syyttäjien kielitaidosta on tärkeä.
Pohjanmaan tapauksessa ei kuitenkaan ole Koiviston mukaan kysymys yksinomaan kielitaidosta, vaan myös kaksikielisten syyttäjien kokemuksesta tehtävässä.
Iso osa Syyttäjälaitoksessa työskentelevistä kaksikielisistä syyttäjistä on suhteellisen nuoria, Koivisto sanoo.
– Kaikilla ei ole vielä riittävää asiantuntemusta ja kokemusta hoitaa itsenäisesti laajoja ja vaativia rikosasioita. Varsinkaan, jos heillä ei ole asian kiireellisyyden takia mahdollisuutta perehtyä tarkemmin asiaan ja sen vaatimaan juridiikkaan.
Pohjanmaan käräjäoikeudessa käsitelty rikosasia oli juuri tällainen. Jutussa oli esimerkiksi yli 2 000 sivua tutkinta-aineistoa ja lukuisia tutkintavankeja.
– Tällaisen jutun haltuun ottaminen ja pääkäsittelyyn valmistautuminen on useamman virkapäivän asia myös sitä tuntemattomalle, kokeneellekin syyttäjälle, Koivisto korostaa.
Jos vaativan oikeusjutun syyttäjä sairastuu, kokeneen sijaisen löytäminen nopeasti on käytännössä mahdotonta
Syyttäjäyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Haavisto
Syyttäjä on rikosprosessin moottori. Hän käy läpi todisteet ja kuulustelee asianomistajat, epäillyt ja todistajat. Vastaa vastapuolen väitteisiin ja vaatimuksiin sekä antaa asiassa loppulausunnon ja seuraamuskannanoton.
Valtakunnansyyttäjä Koivisto lupaa, että syyttäjien riittävään kielitaitoon ja järjestelmän haavoittuvuuksiin tullaan jatkossa kiinnittämään entistä enemmän huomiota esimerkiksi määräämällä syyttäjäpareja ja syyttäjäryhmiä.
Pohjanmaan asiassa syyttäjäparia ei ollut muodostettu.
Myös Suomen syyttäjäyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Haavisto näkee tapauksen osana paljon laajempaa ongelmaa: syyttäjillä on valtava työmäärä.
– Jos vaativan oikeusjutun syyttäjä sairastuu, kokeneen sijaisen löytäminen nopeasti on käytännössä mahdotonta. Tuuraajan täytyy tuntea juttu tai hänellä pitää olla aikaa valmistautua. Se on oikeusturvakysymys, sanoo Haavisto.
Liian vähän syyttäjiä ja suuri vaihtuvuus
Tällä hetkellä Suomessa on 430 syyttäjää.
– Tarvittaisiin 170 lisää, jotta olisimme edes pohjoismaisella tai eurooppalaisella tasolla, kun verrataan maihin, joissa syyttäjän rooli on vastaavanlainen kuin meillä, sanoo syyttäjäyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Haavisto.
Erot syyttäjämäärissä ilmenevät Euroopan komission tilastoista.
Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto on maltillisempi. Hänen mukaansa asianmukainen ja toivottava määrä olisi ainakin 500 syyttäjää.
– Unohtamatta tähän työhön olennaisesti liittyvää syyttäjänsihteereiden työpanosta ja määrää, Koivisto sanoo.
Syyttäjien lukumäärä myös elää, sillä vaihtuvuus on ollut viime vuosina suurta. Syyttäjälaitos kilpailee työntekijöistä erityisesti tuomioistuinten kanssa.
– Suuri vaihtuvuus voi johtaa Pohjanmaan käräjäoikeudessa koetun kaltaisiin ikäviin tilanteisiin, jossa riittävän asiantuntevaa ja kielitaitoista sijaista ei aina nopealla aikataululla löydy, Koivisto toteaa.
Virkoja pyritään vakinaistamaan määrärahojen puitteissa.
Sijaistamisen ongelman ydin on jutturuuhkissa
Pohjanmaan käräjäoikeus on vahvasti kaksikielinen, mutta ruotsia osaavista syyttäjistä on krooninen pula. Tämä on johtanut siihen, että istuntopäiviä on vaikea määrätä.
Ruotsinkieliset jutut eivät kuitenkaan näy erityisenä piikkinä.
– Pikemminkin ne ovat ruuhkautuneet samalla tavalla kuin muutkin oikeusjutut, sanoo Jukka Haavisto.
Syyttäjälaitoksella oli joulukuun alussa syyteharkinnassa noin 17 700 rikosasiaa. Käräjäoikeuksissa on vireillä ja käsittelyä odottamassa noin 31 200 rikosasiaa, joista varsinaisia pääkäsittelyasioita on 25 600.
Viimevuotinen työssäjaksamiskysely kertoo, että syyttäjät kokivat olevansa työmääränsä takia erittäin uupuneita. Iso työmäärä voi johtaa siihen, ettei syyteharkintaa ehditä tekemään kohtuullisessa ajassa, vaan jutut ruuhkautuvat.
Juttujen ruuhkautuminen on myös Haaviston mukaan suurin syy siihen, että on lähes mahdoton löytää pikaisesti sijaisia tai käyttää parisyyttäjyyksiä.
Pohjanmaan käräjäoikeuden tapauksessakin syyttäjän tehtävän antaminen toiselle kokeneelle syyttäjälle olisi tarkoittanut sitä, että tämän akuutimmat työtehtävät olisi pitänyt jakaa toisille syyttäjille ja ongelma olisi kertautunut.
”Todellinen kielitaito ei aina ilmene todistuksesta”
Syyttäjävirkoihin liittyvät kielitaitovaatimukset suhteutetaan maantieteellisesti. Ruotsinkielisillä alueilla on oltava syyttäjiä, joiden kelpoisuusvaatimuksena on ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. Muilla alueilla tämä ei ole välttämätöntä.
Asetuksessa on säädetty, että Etelä-Suomen syyttäjäalueen syyttäjän viroista yhdeksän on ”kielivirkoja”. Länsi-Suomen syyttäjäalueella, johon Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomiopiiri kuuluu, ”kielivirkoja” on seitsemän.
Oikeusjutuissa saattaa olla sekä suomen- että ruotsinkielistä materiaalia. Pöytäkirjan ja käsittelykielen määrää epäillyn ja vastaajan äidinkieli. Jos epäiltyjä tai vastaajia on useampia, asiakirjakieli määräytyy sen mukaan, mikä on alueen ja tuomioistuimen valtakieli.
Syyttäjäyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Haavisto painottaa, että syyteharkintaa tehtäessä pitää kyetä lukemaan ja ymmärtämään ruotsinkielistä tekstiä.
– Pitää myös muistaa, että todellinen kielitaito ei aina ilmene todistuksesta, Haavisto toteaa.
Syyttämättäjättämiset tehdään henkilön omalla äidinkielellä tai hänen valitsemallaan prosessikielellä. Myös haastehakemukset tehdään valitulla prosessikielellä tai vastaajan äidinkielellä.
Jos vastaajia on useita, haastehakemuksen kieleksi määräytyy alueen ja tuomioistuimen valtakieli.
Oikeuden istunnoissa henkilöt voivat käyttää omaa äidinkieltään.
– Jos vaikka suomenkielisessä jutussa on todistaja, joka puhuu ruotsia, niin syyttäjän pitää osata puhua ruotsia, kertoo Haavisto.
Viime kädessä voidaan myös käyttää tulkkia.