Hyvinvointialueilla on keskimäärin heikko maine: kohtalainen tulos riitti voittoon imagotutkimuksessa

Luottamus&Maine 2023 -tutkimuksen mukaan Keski-Pohjanmaan Soite on maineikkain hyvinvointialue kohtalaisella mainetuloksella.

Penkki keskussairaalan edustalla.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue ylsi kärkeen mainetutkimuksessa, arkistokuvassa keskussairaala Kokkolassa. Kuva: Jakob Lillas / Yle
  • Ari Vihanta

T-Median toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin Suomen 21 hyvinvointialueen maine ja sidosryhmätuki alueen asukkaiden keskuudessa.

Maan pienin hyvinvointialue Keski-Pohjanmaa kiilasi tutkimuksen kärkeen maineluvulla 3.24, kun asteikko oli 1–5. Toiseksi selvisi naapurimaakunta Etelä-Pohjanmaa, jonka maineluku oli 3.00.

Maineikkaimman hyvinvointialueen titteli heltisi siis kohtalaisella tuloksella.

Keskiarvoa tarkastellen hyvinvointialueiden tulos jää heikkomaineisen puolelle. Alueiden keskiarvo 2.79 jäi alle kohtalaisen tason, joka alkaa tutkimuksessa arvosanasta 3.00.

T-Median vanhempi neuvonantaja Nina Laakso luonnehtii tutkimusta lähtötilannetutkimukseksi.

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vasta vuoden vaihteessa, tästä lähtien maineen ja koetun luottamuksen tasoa tarkastellaan vuosittain.

– Vastaajat saattoivat arvioida edelleen aiemmin toimineiden organisaatioiden toimintaa, kuten kuntayhtymiä. Hyvinvointialueiden rakenne ei ole vielä kaikille aivan selvä ja siten mielikuva organisaatiorakenteesta saattaa rajoittua sote- ja sairaalapalveluihin, Laakso sanoo.

Laakson mukaan hyvinvointialueilla onkin nyt hieno mahdollisuus lähteä kehittämään toimintaansa koetun maineen ja luottamuksen suhteen. Siinä työssä nyt julkaistu tutkimus on tärkeä työkalu.

– Tämä on tutkittua dataa kuntalaisten keskuudesta, joten tämä on tiedollisesti merkityksellistä ja merkittävää hyvinvointialueille.

Palveluista vuorovaikutukseen

Maineen eri osa-alueista kohtalaiseen arvosanaan ylsivät tuotteet ja palvelut sekä vastuullisuus. Alhaisimmat arvosanat saivat johto ja vuorovaikutus.

– On hienoa, että hyvinvointialueiden perustehtävä ja vastuullisuus nähdään niiden vahvimpina osa-alueina. Toisaalta johdon ei nähdä onnistuneen tehtävässään. Näkisin, että erityisesti johtamisviestintää tulee kehittää. Kuntalaiset hyväksyvät tehtyjä ratkaisuja helpommin, jos niiden taustoja avataan ja perustellaan kunnolla, Laakso toteaa.

Tutkimukseen osallistui 5 134 suomalaista. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kunkin hyvinvointialueen 15-65-vuotiaat asukkaat.