Kemijärvi, Salla, Posio, Pelkosenniemi ja Savukoski ovat jo useiden vuosien ajan ajaneet niin kutsuttuja Norjan-mallin mukaisia toimenpiteitä, kun Itä-Lappi on kärsinyt rakennemuutoksesta ja väestön poismuutosta.
Norjassa samankaltaista ongelmaa on pyritty ratkaisemaan opintolainojen keventämisellä sekä verohelpotusten avulla. Siten Norja on pystytty pitämään suhteellisen asutettuna pitkin sen pinta-alaa.
Maa- ja metsätalousministeriön harvaan asuttujen alueiden työryhmä (HAMA) on selvittänyt Norjassa käytössä olevan kokeilumallin mahdollista käyttöönottoa Suomessa. Selvityksessä todettiin, ettei mallin käyttöönotolle ole olemassa perustuslaillisia esteitä.
Itä-Lapin kuntayhtymän johtaja Dina Solatien mukaan Itä-Lapille opintolainahyvitys toisi lisää elinvoimaa.
– Norjan mallin mukaisista toimenpiteistä kannattaisi aloittaa juuri opintolainahyvityksen kokeilulla. Tämä kokeilu tipahti pois viime metreillä viime hallituksen eduskuntaan viemistä lakihankkeista. Alueellinen opintolainahyvityksen kokeilu olisi konkreettinen keino itäisen Suomen kehittämiseksi, Solatie pohtii.
Mikäli eduskunta hyväksyisi lakihankkeen, voitaisiin opintolainahyvitys ottaa käyttöön vuoden 2025 alusta Itä-Lapin kunnissa. Solatien mukaan kokeilu edistäisi uusien työntekijöiden ja asukkaiden saantia sekä vahvistaisi sitä kautta kuntien ja yritysten elinvoimaa.
Norjassa valtio on tukenut myös verotuksellisin keinoin alueita ja alueille muuttavia henkilöitä. Lisäksi Norjassa on käytössä syrjäseutulisämalli.
– Nuoret ovat monesti kiinnostuneita palaamaan kotiseudulleen, mutta taloudelliset syyt ovat usein esteenä paluumuutolle. Opintolainahuojennus mahdollistaisi nuorten paluumuuton nykyistä paremmin, Solatie toteaa.
Turvallisuuspoliittinenkin kysymys
Itä-Lapin kuntayhtymän johtaja katsoo myös, että Suomen muuttunut suhde Venäjään on yksi lisäsyy sille, miksi Itä-Lappiin tulisi kehittää Norjan mallin mukaisia vero- ja sosiaaliturvamaksuratkaisuja.
– Myös turvallisuus- ja puolustuspoliittisesti Itä-Suomi pitää olla asuttu ja elinvoimainen.
Kaikkiaan Itä-Lapin kuntayhtymä esittää, että Itä-Suomessa voitaisiin ottaa käyttöön harvaan asutun seudun lisä, tuloverotuksen huojentaminen esimerkiksi 3-5 prosentilla ja huojennuksen kompensointi valtiolta alueen kunnille sekä helpotukset opintolainojen takaisinmaksuun työvoimapula-aloille.
Lisäksi toimenpiteisiin sisältyisivät työnantajamaksujen huojennukset työnantajille ja työnantajan vapauttaminen työnantajamaksuista ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen kolmeksi vuodeksi ja liikevaihtorajan korottaminen ilman alv-veroa toimiville elinkeinonharjoittajille.
– Näiden ohella toimia olisivat myös kiinteän laajakaistaverkon toteuttaminen valtion varoin kattavasti koko Itä-Lapin alueelle etätyön lisäämisen mahdollistamiseksi, kuljetustuki sekä alv-kantojen alentaminen erityisesti palvelualoille, Solatie summaa.