Imatran keskustan halki virtaavasta kaupunkipurosta on havaittu ennätysmäärä taimenten kutupesiä.
Kutupesiä on havaittu marraskuun lopulla tehdyssä laskennassa 27. Se on reilusti enemmän kuin aiempina vuosina, jolloin niitä on havaittu alle parikymmentä.
– Se johtuu siitä, että luontainen kierto toimii purossa koko ajan paremmin, sanoo Imatran kaupungin kalastusmestari Tomi Menna.
Kierrolla Tomi Menna tarkoittaa sitä, että purossa aiemmin syntyneet taimenet palaavat nyt sukukypsinä takaisin synnyinsijoilleen lisääntymään. Kutupesä on kuoppa, jonka taimenemo on ensin kaivanut pyrstöllään soraan ja sitten laskenut sinne mätinsä.
Kaupunkipuro on kuin lastentarha
Tuhansia vuosia vanha Imatrankoski padottiin 1920-luvun lopussa. Kaupunkipuro valmistui vanhan uoman kupeeseen lähes sata vuotta myöhemmin vuonna 2014.
Noin kilometrin mittainen ja muutaman metrin leveä puro on tehty ihmisvoimin.
Valmistuessaan Imatran kaupunkipuro oli ensimmäinen kuivalle maalle rakennettu virtavesien ekosysteemi. Ajatuksena oli, että padon alapuolelle jääneet Vuoksen taimenet saattaisivat löytää puron ja tulla siihen kutemaan.
Niin myös kävi. Ensimmäiset taimenet tulivat puroon jo vuoden kuluttua puron valmistumisesta ja alkoivat lisääntyä.
Täysikasvuisiksi saakka taimenet eivät pienessä purossa viihdy.
– Kaupunkipuro on lastentarha. Taimenet ovat siellä kaksivuotiaiksi, kunnes ne lähtevät Vuokseen kasvamaan ja syömään muikkua, Menna sanoo.
Kaupunkipurossa taimenen poikaset syövät hyönteisiä.
Kilpailu on lisääntynyt
Kalastusmestari Tomi Mennan mukaan purossa olevien kutupesien määrä ei kuitenkaan takaa sitä, että myös poikasia olisi ennätysmäärä.
– Olemme pohtineet sitä, kuinka paljon taimenia kaupunkipuroon mahtuu, Menna sanoo.
Aluksi miltei kaikki purossa syntyneet poikaset selviytyivät, koska kilpailua oli vähän. Nyt kilpailua on enemmän.
– Selviytyvät poikaset ovat vahvimpia yksilöitä, jotka ovat voittaneet kilpailun elämästä.
Imatra esimerkkinä
Imatran kaupunkipuro on ollut esimerkkinä myös muualle Suomeen.
Esimerkiksi Lapissa Pellon kunnassa entinen kalankasvatuslaitos on muutettu lohikalojen kutupuroiksi. Esimerkkiä siihen katsottiin Imatralta.
Myös esimerkiksi Keski-Suomessa sijaitsevassa Laukaassa rakennetaan uutta luonnonmukaista virtavettä, josta toivotaan kotia uhanalaiselle järvitaimenelle.
Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Saija Koljonen sanoo, että luonto pystyy ottamaan alueita nopeasti itselleen, kun olosuhteet ovat oikeat.
– Imatran kaupunkipuro on yllättänyt kaikki sillä, kuinka hyvin se on toiminut, Koljonen sanoo.
Koljosen mukaan joka paikkaan ei voi rakentaa Imatran kaltaista kaupunkipuroa ekosysteemeineen. Silti kaupunkipuron kaltaisia ratkaisuja pitäisi tehdä enemmän silloin, kun se on mahdollista.
– Vesivoiman takia monissa virtavesissä ei enää juurikaan ole sellaisia elinympäristöjä, jossa taimenet voisivat elää, Koljonen sanoo.