Jo vuosia jatkunut apteekkien työvoimapula on vain pahentunut ja koskettaa käytännössä jo koko Suomea, kun aiemmin se näkyi erityisesti pohjoisessa Suomessa.
Apteekkien henkilöpulan taustalla on monia syitä. Yksi on myös terveydenhuollon paheneva hoitajapula, joka heijastuu välillisesti myös lääkehuoltoon.
Moni hyvinvointialue perkaa nyt hoitajapulassaan hoitajilta tehtäviä, joita voidaan teettää muilla ammattilaisilla. Tämän seurauksena farmaseutteja palkataan entistä enemmän julkiselle puolelle, mikä näkyy työvoiman saannissa.
Pohjolan Apteekkariyhdistyksen puheenjohtaja, kärsämäkinen apteekkari Anu Töyräs pitää hyvänä, että farmaseuttien ammattitaitoa hyödynnetään terveydenhuollossa.
– Yhteiskunnan näkökulmasta hoitajien työaikaa vapautuu hoitotyöhön ja lääkäreiden työaikaa lääkärin työhön, mutta valitettavasti se samalla pahentaa apteekeissa näkyvää työvoimapulaa, sanoo Anu Töyräs.
– Farmaseutteja vain yksinkertaisesti tarvitaan enemmän Suomeen.
Apteekkariliiton elokuussa teettämän selvityksen mukaan farmaseuttipula vaivaa noin 70 prosenttia apteekeista.
Neljään vuoteen ei lainkaan vuosilomaa
Varsinkin isoissa kaupungeissa paine pitää apteekki auki iltamyöhään vaatii myös lisää henkilökuntaa. Iltaan saakka venyvä aukiolo edellyttää yhden työvuoron sijasta vähintään kahta, jotta palvelu toimii.
Moni apteekkari tekee pitkiä päiviä ja jättää lomansa pitämättä, jotta apteekki saadaan pidettyä auki. Anu Töyräskin kertoo, että hänkin tekee usein käytännössä kuusipäiväistä viikkoa ja kesälomaakin oli mahdollisuus pitää vasta marraskuussa, jotta apteekki pysyi kesäkuukaudet auki.
– Pahimpia tositarinoita ovat ne, joissa apteekkari ei ole neljään vuoteen pitänyt lainkaan vuosilomaa, Töyräs kertoo.
Kuusamossa tekijäpula on näkynyt aukioloaikojen lyhenemisenä.
– Jos ei saada alalla lisää väkeä niin, muutaman vuoden kuluttua tulee pulaa tekijöistä. Meilläkin on jäämässä eläkkeelle useampikin henkilö, sanoo myös kuusamolainen apteekkari Sari Alatulkkila.
Hän kertoo, että hänen Kuusamon keskusapteekissa farmaseuttipula näkyi muun muassa niin, että kun yksi työntekijä jäi viime syksynä eläkkeelle ja toinen oli äitiyslomalla, niin yhtään kyselyä ei paikkoihin tullut.
Koulutus tarvitsisi miljoonapotin lisärahaa
Muutamana vuotena farmaseuttien pulaa yritettiin paikata järjestämällä Oulun yliopistossa muuntokoulutusta. Apu oli kuitenkin lyhytaikainen ja tilanne on nyt jopa pahempi kuin aikaisemmin.
Farmaseutteja koulutetaan nykyisin Kuopiossa ja Helsingissä. Lisäksi Turussa on ruotsinkielistä alan koulutusta.
Suomen apteekkareiden aluejärjestö Pohjolan Apteekkariyhdistys on esittänyt Oulun yliopistolle, että se aloittaisi farmaseuttien koulutuksen lääketieteellisessä tiedekunnassa. Ongelmana on kuitenkin raha ja korkeakoulujen rahoitusjärjestelmä, sanoo asiaa selvittämässä ollut Oulun Biolääketieteen tutkimusyksikön johtaja farmakologian professori Jukka Hakkola.
Valtio myöntää korkeakouluille rahoitusta niiden tuottamien tutkintojen perusteella. Kolmivuotinen farmaseutin koulutus tuottaisi rahaa vasta vuosien kuluttua, joten käynnistämiseen tarvittaisiin miljoonapotti.
Jukka Hakkolan mukaan koulutuksen käynnistäminen vaatisi noin viiden miljoonan euron määrärahan. Sitä yliopistolla yksinkertaisesti ei ole.
Videolla Jukka Hakkola kertoo, kuinka pian aikaisintaan uuden koulutusohjelman aloittaminen Oulun yliopistolla voisi olla realistisesti mahdollista.