Kuvataiteilija Katariinan Sourin teos, joka kuvaa saamelaista naista, on herättänyt kritiikkiä saamelaiskulttuurin omimisesta. Valotaidetapahtuma Lux Helsingin organisaatio käy paraikaa keskustelua, pitäisikö työ jättää teoksesta kokonaan pois.
Kuva on osa 19 kuvan kokonaisuutta, jossa Souri kuvaa mystisiä naisia omissa elinympäristöissään.
Sourin teoksia on tarkoitus heijastaa Helsingin Senaatintoria ympäröivien rakennusten julkisivuihin. Siellä Sourin 19 öljyvärimaalausta tuovat pohjoisen myyttiset maisemat keskelle Helsingin keskustaa.
Saamelaisyhteisössä Sourin Lappi-henkinen kuva herättänyt kritiikkiä.
Saamelaisvaikuttaja Petra Laiti julkaisi kuvapalvelu Instagramin tarinoissaan päivityksen, jossa roimi Souria saamelaisen kulttuurin omimisesta.
– Tämä on auttamattoman vanhanaikainen kuvasto. Sellaisiin kuuluu aina, että on vuori, on [saamelaispuku eli] gákti ja on poro. Tämän stereotyyppisemmäksi ei kuvaus voisi mennä, Laiti sanoo Ylelle.
Hänen mukaansa sekä festivaali että taiteilija hyötyvät kuvalla saamelaisesta kulttuurista. Hän huomauttaa, että Lux Helsinki -tapahtuma on aikaisemmin sisällyttänyt saamelaisten taiteilijoiden teoksia kuvastoihinsa.
– He tietävät, etteivät saamelaiset kuvaa tällä tavalla itseään: mitä festivaalilla on tapahtunut, että tällainen kuvasto on päässyt näyttelyyn?
Lux Helsinki on tänään keskustellut kuvasta
Lux Helsinki -tapahtuman johtaja Stuba Nikula kertoo, että Sourin työstä on tänään perjantaina keskusteltu ja taiteilijan kanssa puhuttu siitä, tulisiko kuva poistaa valikoimasta.
– Olemme tänään paljonkin asiaa pyörittäneet. Valitettavasti nämä kuvat eivät tuo mitään uutta siihen kuvastoon tai käsittelytapaan, joilla alkuperäiskulttuuria käsitellään. Olemme pahoitelleet prosessin pettämistä tässä tapauksessa, Nikula sanoo.
Saamelaiskäräjien kulttuurisihteeri Riitta Orti-Berg korostaa, että saamelaiskulttuurin kysymys on ennen kaikkea eettinen. Hän tuo esille taiteilijoiden teosten vahvan tekijänoikeussuojan maakohtaisesti, kun taas saamelaisten kulttuuriperintöä, joka on monikansallinen ja kollektiivinen, ei suojaa vastaava lainsäädäntö.
– Tämä tekee saamelaiskuvaston käytöstä omien tuotteiden luomisessa ennen kaikkea eettisen haasteen.
Souri vetoaa Unescoon
Saamelaiskäräjien kulttuurisihteeri Riitta Orti-Bergin mukaan yksittäiset taiteilijat nauttivat vahvasta tekijänoikeussuojasta, mutta alkuperäiskansojen kulttuureihin kohdistuu kollektiivinen omistajuus, mikä ei tarjoa vastaavaa suojaa.
Saamelaiskäräjien tavoite on ollut varmistaa saamelaiskulttuurin ja taiteen itsemääräämisoikeus sekä kehittää tapoja perinteiden ja tiedon suojelemiseksi.
– Saamelaisten kuva-aineisto on osa heidän kollektiivista omistajuuttaan.
Orti-Bergin mukaan kansainväliset sopimukset tarjoavat saamelaiselle kulttuurille osittaista suojaa, mutta eivät yhtä vahvaa kuin kansallinen lainsäädäntö. Unescon aineeton kulttuuriperintösopimus pyrkii suojelemaan saamelaiskulttuuria, ja Suomi on tämän sopimuksen ratifioinut.
Samaan tahoon vetoaa kirjailija ja taiteilija Katariina Souri, joka siteeraa katkelmaa Unescon maailmanperintökohteiden tekstistä.
– Unescon mukaan ”taiteellinen vapaus sisältää joukon oikeuksia, joita suojataan kansainvälisen lain nojalla. Niihin kuuluvat oikeus luoda ilman sensuuria tai pelottelua, oikeus saada tukea, jakelua ja palkkaa taiteellisesta työstä sekä oikeus osallistua kulttuurielämään”, kirjoittaa Souri viestissään Ylelle.
Souri korostaa puolustavansa voimakkaasti alkuperäiskansoja ja pyrkii teoksellaan osoittamaan länsimaisen elämäntavan vääristymiä.
Hän huomauttaa, että saamelaisilla on erilaisia näkemyksiä saamelaiskulttuurin omimisesta.
– Palasin juuri Lapin käsivarresta Kilpisjärveltä, missä vietin aikaa paikallisen ystäväni kanssa, jonka saamelaiset juuret ulottuvat 600 vuoden taakse. Vietin aikaa tunturissa poroja ruokkien ja eläen viikon ajan saamelaista elämäntapaa. Kysyin ystävältäni viisi vuotta sitten lupaa kuvata saamelaisia, ja sain häneltä suoran luvan tehdä niin.
Sourin mukaan olisi tärkeää kuunnella laajempaa otantaa saamelaisyhteisössä. Hän korostaa ottaneensa kuvallaan kriittisen kannan perinteisen elämäntavan häviämiseen.
Souri painottaa teoksensa kokonaisuuden monipuolisuutta, mihin kuuluu eri kulttuureita ja hahmoja, kuten enkeleitä, inuiitteja, perulaisia ja jopa merenneito Ariel.
– Pitäisikö kaikki nämä hahmot poistaa teoksista. Ketä saan maalata, hän kysyy.
Taiteilijana Souri muistuttaa omaavansa vapauden luoda teoksiaan ja että kaikki teoksen kuvat on luotu kunnioittavasti tavalla, jossa hän on pyrkinyt esittämään arkkityyppisiä hahmoja niin, että niiden avulla ymmärrettäisiin, keitä ne ovat ja mikä on niiden symbolinen merkitys.
– Kyse ei ole ainoastaan saamelaisia kuvaavasta teoksesta, vaan laajemmasta teemasta menetetyistä kulttuureista, jossa saamelaiskuvasto on yksi osa.
Souri painottaa, että hänen teoksensa eivät käsittele nykysaamelaisuutta vaan keskittyvät alkuperäiskansojen ja luonnon tuhoutumiseen.
– En voi sisällyttää nykyajan saamelaisia istumaan vaikkapa helsinkiläiseen kahvilaan, vaan kuvaan perinteistä kuvastoa.
Keskustelu on suljettu moderoinnin ruuhkautumisen vuoksi 2.12. kello 8.30.