Itkua ja hammasten kiristystä. Kukaan ei hymyile, eikä tonttulakin pukeminen ainakaan käy. Söpöjen joulukorttikuvien ottaminen on usein vaikeampaa kuin luulisi. Avuksi voi tulla tekoäly.
Ylen visuaalinen journalisti Niko Mannonen teki joulukorttikuvan koirastaan kuvankäsittelyohjelman uutta tekoälyominaisuutta hyödyntämällä.
– Minulla oli sopivasti napattu kuva koirasta käsillä ja kokeilin vaihtaa kuvan taustaa ja lisätä koiralle jouluisia elementtejä, sanoo Mannonen.
Mannosen mukaan ohjelmaa on helppo käyttää: kuvasta valitaan muokattava alue ja kirjoitetaan, mitä valitussa kohdassa haluaa tapahtuvan.
– Valitsin esimerkiksi koiran ympärillä olevan alueen ja pyysin tekoälyä tekemään siihen jouluisen taustan. Tekoäly tekee muutaman vaihtoehdon, joista voit valita mieleisesi tai pyytää tekemään uudet vaihtoehdot, kertoo Mannonen.
Mannosen mukaan kuvan tekoon menee muutamia minuutteja. Jouluinen esimerkkikuva syntyi nopeasti muiden töiden ohessa, ilman ”hifistelyä”.
Osaisinko minäkin?
Joulukorttien tekoon soveltuu useampikin sovellus tai palvelu. Niistä jokaisessa on niksinsä käytettävyyden, tietoturvan ja tekijänoikeuksien kannalta, kertoo Yle.fi ja Yle-sovelluksen projektituottaja Taneli Arponen.
– Kaikkein saavutettavin tavalliselle käyttäjälle lienee Bingin Image Creator ja sitä kautta Microsoft Designer, jossa on olemassa suoraan korttien tekemiseen tarkoitettuja ominaisuuksia. Niillä kuvia luodaan tyhjästä ja kuviin lisätään tekstiä tai muuta grafiikkaa hyödyntäen valmiita pohjia, kertoo Arponen.
Arposen mukaan tarkoitukseen toimii myös Adoben ilmainen Firefly 2. Sen käyttäjän on toisaalta ymmärrettävä hiukan enemmän kuvankäsittelystä.
– Käyttöliittymä on kuitenkin tehty helposti lähestyttäväksi. Jos käytössä on lisäksi Photoshop, on tekoälyllä mahdollista muokata jo olemassa olevaa kuvaa. Se vaatii kuitenkin vähän harrastuneisuutta, sanoo Arponen.
Bingin Image Creator on käytännössä sama tuote kuin tekoälypalvelu ChatGPT:n käyttämä työkalu kuvien luomiseen. Ohjelman nimi on Dall-e 3.
– ChatGPT ja Bingin Chat ovat keskustelubotteja, joiden avulla kuvan voi luoda vuorovaikutteisesti. Luotavaan kuvaan voidaan pyytää muutoksia ja keskustelemalla syntyy vähitellen liki valmis tuote.
Chat-pohjaisille tekoälyille voi myös syöttää olemassa olevia kuvia inspiraatioksi, mutta ne eivät osaa varsinaisesti muokata kuvia.
Minkälaisia kuvia tekoälyn käyttöön kannattaa ladata?
Arposen mukaan esimerkiksi Adoben palveluissa kuvia ei hyödynnetä tekoälyn kouluttamisessa.
– Jos tekoälyä käytetään paikallisesti omalla tietokoneella, eikä kuvaa syötetä kolmannen osapuolen palveluun, ongelmaa ei ole.
Esimerkiksi OpenAI:n tuotteissa ja niihin perustuvissa palveluissa käyttäjän syöttämiä kuvia saatetaan hyödyntää tekoälyn kouluttamisessa.
Arponen sanoo, ettei tämän vuoksi missään nimessä suosittele, että palveluihin ladattaisiin kuvia esimerkiksi omasta lapsesta.
– Omien kuvien syöttämisessä tekoälylle kannattaa olla samalla tapaa varovainen kuin vaikkapa somepalveluihin kuvia ladatessa. Todennäköisyys sille, että tekoälylle syötetyt kasvot pompsahtaisivat esille tulevaisuudessa jonkun toisen generoimassa kuvassa, on varmasti häviävän pieni, mutta en ottaisi riskejä, sanoo Arponen.
Tekoälyn etiikkaan liittyvät kysymykset ovat Arposen mukaan toistaiseksi hankalia.
– Jos tekee yksityiskäyttöön tuttaville ja sukulaisille kortteja, niiden kohdalla ei tarvitse hirveästi huolehtia kuvien generointiin liittyvästä keskustelusta tekijänoikeuksista, sanoo Arponen.
Kaupalliseen hyödyntämiseen liittyy useita avoinna olevia kysymyksiä muun muassa siitä, kuka omistaa kokonaan tekoälyllä luodun kuvan tekijänoikeudet.
Tekijänoikeudet ovat haasteellisia varsinkin silloin, jos tekoälyä on opetettu syöttämällä sille kuvia, joiden käyttöön ei ole kysytty lupaa taiteilijoilta.
