Kaksoiskansalaisuus on ollut Suomessa mahdollista jo 20 vuoden ajan. Viime vuoden lopulla vajaa kolme prosenttia Suomen kansalaisista oli myös jonkin toisen maan kansalaisia.
Luvuiksi pilkottuna: vuoden 2022 lopussa Suomen väkiluku oli 5 565 519 asukasta, joista 159 966 oli kaksoiskansalaisia. Eniten kaksoiskansalaisia on Venäjältä, seuraavaksi eniten Ruotsista.
Kaikkiaan Suomessa asuu 160 eri maan kansalaisia, joilla on myös Suomen kansalaisuus.
Valtaosa kaksoiskansalaisista on ulkomaiden kansalaisia, joille on myönnetty Suomen kansalaisuus. Loput ovat Suomessa syntyneitä Suomen kansalaisia, joilla on jo jonkin toisen maan kansalaisuus.
Jo ennen kansalaislain astumista voimaan vuonna 2003 kaksoiskansalaisuuden saattoi saada tietyissä tilanteissa, esimerkiksi jos lapsi sai syntyessään sekä Suomen että toisen maan kansalaisuuden.
Lisäksi toisen valtion kansalaisuuden saattoi säilyttää Suomen kansalaisuuden saadessaan, jos aiemmasta kansalaisuudesta ei voinut vapautua.
Vuoden 2003 jälkeen kaksoiskansalaisten määrä on kasvanut joka vuosi.
Kaksoiskansalaisissa on eniten Venäjän ja Suomen passin omaavia
Venäjänkieliset ovat Suomen suurin vieraskielinen ryhmä, ja myös suurin kaksoiskansalaisten ryhmä.
Yle kysyi kansanedustajilta, pitäisikö Venäjän ja Suomen kaksoiskansalaisuus kieltää, mutta vain alle puolet eduskunnasta vastasi kysymykseen. Aihe voi olla arka, sillä maiden kaksoiskansalaisia asuu Suomessa paljon, ja he ovat puhuneet ilmapiirin kiristymisestä.
Enemmistö Venäjän ja Suomen kaksoiskansalaisista on työikäisiä naisia.
Naisille myönnetään joka vuosi enemmän myös Suomen kansalaisuuksia kuin miehille.
Juttua korjattu 7.12.2023 klo 14.20: Venäjä muutti kansalaisuuslakiaan vuonna 2020. Nykyään muiden maiden kansalaisten ei tarvitse luopua muista kansalaisuuksistaan saadakseen Venäjän kansalaisuuden. Aiemmin jutussa luki, että suomalaiset eivät voi saada Venäjän kansalaisuutta, elleivät he ensin luovu Suomen kansalaisuudesta.