Helsingin keskustakirjasto Oodi avattiin viisi vuotta sitten juhlallisesti ja suurin odotuksin.
Oodi on laajentanut kirjaston roolia perinteisestä kirjojen lainaajasta digitaalisen yhteiskunnan osaksi. Se on paikka, jossa ihmiset opiskelevat, tekevät töitä, viettävät vapaa-aikaa ja tapaavat toisiaan.
Näyttävä rakennus ja sen monipuoliset palvelut ovat keränneet myös kansainvälistä huomiota vuosien varrella.
Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara on helpottunut siitä, että ihmiset ovat löytäneet kirjaston uudestaan koronapandemian jälkeen. Ensi vuoden alkupuolella menee kymmenen miljoonan kävijän rajapyykki rikki.
– Talo on pystyssä, korona on käyty läpi, ja on päästy uuteen nousukiitoon.
Suomen kehittäjäkirjasto pohtii, mitkä palvelut pidetään
Oodissa voi muun muassa kolvata, ommella koneella, 3D-tulostaa, äänittää ja editoida musiikkia ja videoita sekä käsitellä ja tulostaa kuvia. Pelitiloissa on VR-lasit ja klassikkokonsolipelejä.
Lisäksi Oodista voi varata tiloja esimerkiksi työskentelyyn tai syntymäpäivien viettoon.
Soinivaaran mukaan pian on aika tarkastella kirjaston palveluvalikoimaa ja päättää, mitä siihen tulevaisuudessa sisältyy.
– Kohta meidän pitää miettiä, mitä jätetään pois, että saadaan uusia palveluja tilalle. Eivät nämä ikuisesti pysy samoina, koska olemme ottaneet myös sen tehtävän, että olemme kehittäjäkirjastona kaikille Suomen yleisille kirjastoille. Se tarkoittaa, että yritämme joka vuosi ottaa vähän uusia palveluja käyttöön.
Suositun selkokirjallisuuden tuki voi loppua
Oodin hyllyissä on noin 70 000 kirjaa.
Kirjastonhoitaja Siina Tiuraniemen mukaan lasten kirjallisuus on erityisen tärkeä osa kokoelmaa.
– He ovat tulevaisuuden lukijoita. Jos lapset eivät opi lukemaan, niin eihän tästä tule mitään, Tiuramiemi toteaa.
Toinen tärkeä laji on hänen mielestään selkokirjallisuus. Selkokirjat on kirjoitettu selkokielellä, jota heikosti lukevien, maahanmuuttajien tai kieltä opiskelevien on helppo lukea. Nämä hyllyt ovat usein tyhjänä, koska selkokirjoja lainataan Oodissa hyvin paljon.
– Se huolestuttaa, että hallitus suunnittelee nyt vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuen lopettamista.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut yleisiä kirjastoja vähälevikkisen laatukirjallisuuden kirjahankinnoissa.
Ostotuen kuntakohtainen määräraha on vaihdellut noin 2 000–11 000 euron välillä kunnan asukasluvusta riippuen.
Määrärahalla kirjastot ovat hankkineet lasten ja aikuisten kauno-, tieto- ja selkokielistä kirjallisuutta, joka on julkaistu Suomessa.
Nykyinen hallitus aikoo kuitenkin lakkauttaa vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuen.
