Pisa-tutkimuksen kansallinen tutkimusjohtaja, Jyväskylän yliopiston yliopistotutkija Arto K. Ahonen kuvaa tuoreita suomalaisnuorten oppimistuloksia ytimekkäästi: historiallisen heikko.
–Jos vertaa vaikka naapurimaihin, niin esimerkiksi Virolla osaaminen on säilynyt paremmin. Oppimistulokset ovat toki heikentyneet monessa maassa koronapandemian johdosta. Suomessa heikentyminen on ollut voimakkaampaa kuin olisi toivottu.
Tutkimusjohtajan mukaan tulosten laskun taustalla on useita syitä. Oppimistulokset ovat olleet laskusuunnassa jo pitkään.
– Kaikki syyt eivät välttämättä löydy koulusta vaan myös yhteiskunnassa on tapahtunut muutoksia. Jos tarkastellaan vain viimeistä kahta tutkimusta eli vuotta 2018 ja 2022, tulosten erojen selittämiseksi ei löydy yhtä tekijää.
Poikkeuksellista on, että osaaminen on Suomessa heikentynyt kaikilla tasoilla: niin huippuosaajilla kuin heikommin pärjäävillä.
Henriksson: Toimia tarvitaan
Opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) pitää oppimistulosten laskua huolestuttavana.
– Osaaminen on edelleen heikentynyt. Samalla me kuitenkin näemme Suomen kuuluvan edelleen OECD-maihin, jotka ovat keskiarvon paremmalla puolella. Mutta toimenpiteitä tarvitaan.
Henrikssonin mukaan hallitus pyrkii suitsimaan oppimistulosten laskua perusopetukseen satsaamalla, oppimisen tukea uudistamalla ja sekä matematiikan että äidinkielen tuntimäärien lisäämisellä.
Konstivalikoimaan kuuluu myös kunnille maksettavan tasa-arvorahan vakiinnuttaminen.
– 50 miljoonaa maksetaan vuosittain kunnille. Rahoitus on tarkoitettu sellaisille kouluille ja päiväkodeille, jotka sijaitsevat sosioekonomisesti haastavilla alueilla. Tällä rahalla voidaan tasoittaa oppimisen eroja.
Vuoteen 2015 asti suomalainen peruskoulu pystyi paikkaamaan perheiden eroja
Esimerkiksi nuoren sosioekonominen tausta vaikuttaa oppimiseen merkittävästi. Ahonen puhuu suorastaan ”luonnonlaista”. Suomi pitää itseään mieluusti tasa-arvon mallimaana, mutta vanhempien koulutus, ammatti ja kodin varallisuus ovat myös meillä tiiviisti kytköksissä nuoren osaamiseen.
Esimerkiksi tuoreessa tutkimuksessa Suomessa ylimmän neljänneksen matematiikan osaamisen keskiarvo oli yli 80 pistettä korkeampi kuin alimman neljänneksen. 30 pistettä vastaa noin vuoden oppimäärää.
Ahosen mukaan Suomi on aiemmin onnistunut tasaamaan sosioekonomisesta taustasta johtuvia eroja. Käänne tapahtui kuitenkin vuonna 2015.
– Jos mennään meidän parhaisiin vuosiimme, niin silloin oltiin melkein eri maailmassa. Perhetausta ei vaikuttanut niin paljon, eli koulu kykeni tasaamaan perheiden eroja enemmän kuin mitä se tekee nykypäivänä.
Tutkimusjohtaja Ahonen kuitenkin huomauttaa, että sosioekonomisen taustan vaikutus ei selitä Suomen oppimistulosten eroa verrattuna esimerkiksi Viroon. Perheen tilanne vaikuttaa virolaisnuorten oppimiseen aivan yhtä lailla.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on leikkaamassa rankalla kädellä sosiaaliturvaa. Hallitus aikoo poistaa muun muassa työttömyysturvan lapsikorotukset. Poiston voi olettaa kirpaisevan erityisesti pienituloisia lapsiperheitä.
Voivatko hallituksen leikkaustoimet syödä muilla toimilla saavutetut hyödyt? Henrikssonin mukaan asiaa on syytä pitää silmällä.
– Sosiaaliturvaleikkaukset tehdään siksi, että ihmiset työllistyisivät. Tavoitteena on parantaa pitkällä tähtäimellä Suomen osaamistasoa. Mutta toki tässä on seurattavaa, Henriksson toteaa.
Mutta entäpä sitten ne ratkaisut? Vippaskonstien sijaan Ahonen ehdottaa koko peruskoulujärjestelmän tarkastelua.
– Meillä on jo 50-vuotias peruskoulujärjestelmä. Minä ryhtyisin ainakin suunnittelemaan rakenteellista uudistusta. Pitäisi kysyä, onko meillä peruskoulujärjestelmä, joka tuottaa meille parasta osaamista. Entä tuottaako se sitä vielä 2030- ja 2040-luvuilla? Ahonen heittää.
Jos oppimistulosten heikkenemisellä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia yksittäisten nuorten elämään – ja yhteiskuntaan laajemminkin.
– Esimerkiksi toisen asteen opinnoissa ollaan jo nyt huolissaan, että nuorilla ei ole riittävää osaamista opinnoista selviämiseen. Se seuraa kolmannelle asteelle ja sitten työelämään. Peruskoulu rakentaa pohjan, johon pitäisi panostaa.