Vaasalainen Mikko Tamminen muistaa vielä ajat, jolloin hän teki kaveriensa kanssa ensimmäiset cd-levyiksi päätyneet musiikkijulkaisunsa.
Elettiin 1990-lukua, jonka alkuvuosina Tamminen tutustui musiikin tekemiseen vähemmän tavanomaisesti Commodore 64-tietokoneellaan.
Ruokapöydän ääressä, omalla koneella voi säveltää edelleen.
– Voin laittaa täällä kotona tietokoneen pöydälle ja alkaa tekemään musiikkia. Ollaan tavallaan takaisin siinä, mistä aloitin, Tamminen sanoo.
Jotain vanhaa ja jotain uutta
Mikko Tammisen aloitellessa musiikin tekemistä, elettiin isojen levy-yhtiöiden ja kalliiden studioiden aikaa. Moni alasta haaveileva istui pahvilaatikolla, joka oli täynnä prässättyjä levyjä ja odotti, käykö kauppa vai ei.
Niin teki myös Tamminen.
Yli 30 vuotta alalla oltuaan Tamminen kertoo huomanneensa, miten alalle pääsemisen kynnys on madaltunut ja miten nykyään lähes tuntemattomatkin tekijät saattavat nousta nopeasti isoiksi ilmiöiksi.
Toinen muutos on musiikkityylien pirstaloituminen ja sekoittuminen, Tamminen toteaa. Emma-gaalan kaltaisissa tapahtumissa parhaan iskelmän erottaminen popista ja jopa rockista ei ole niin helppoa.
Läppärit ja sämplearkisto
Commodore-aikoihin verrattuna nykylaitteilla tehty musiikki on aivan levytyskelpoista. Sitä ei commodore-musiikki teknisesti ollut, Mikko Tamminen sanoo.
Viime vuosina musiikin tekemisestä ja julkaisemisesta on tullut monille nuorille samantyyppinen matalan kynnyksen harrastus kuin vaikkapa somejulkaisujen tekemisestä.
Murrosta ovat edesauttaneet esimerkiksi nettinopeuksien kasvu ja erilaisten striimipalveluiden yleistyminen. Julkaisukelpoisen musiikin tekeminen ei enää vaadi edes omia soittimia.
– Tiedän todella monia nuoria, jotka tekevät esimerkiksi hiphop-musaa. Ei siihen tarvita kuin läppäri ja netistä ladattavia sämplearkistoja, joiden avulla pääsee kiinni valmiiksi sävellettyihin elementteihin ja soittimiin, joista sitten voi koostaa itse sitä musiikkia miten haluaa.
Loppuun tarvitaan enää USB-porttiin kiinnitettävä mikrofoni mahdollisia riimejä tai laulua varten.
Striimauspalvelut mahdollistavat materiaalin julkaisemisen ilman levy-yhtiöitä. Parhaimmassa tapauksessa onnistunut tuotos voi löytää tiensä myös jonkun levymogulin korviin, jolloin nuorta lupaavaa tekijää pyydetäänkin jo levyttämään.
Sivutuulia nopeissa nousuissa
Mikko Tamminen on saavuttanut menestystä musiikkialalla hitaasti ja määrätietoisesti töitä tehden, mutta ymmärtää ja hyväksyy myös nykyisen nopeamman ja helpomman tien.
Hän varoittaa kuitenkin nopeiden nousujen mukanaan tuomista sivutuulista.
Tamminen on tuottanut ja säveltänyt musiikkia artisteille Antti Tuiskusta Portion Boysiin eikä missään tapauksessa vierasta kotimaista musiikkia, vaikka hänen tekemänsä ulkomaiset kappaleet ovat myyneet Aasiassa jopa kultalevyjä.
Tammiselle mikään musiikin genre ei ole myöskään vieras. Hän tekee nykyisin omaa suomeksi laulettua soolomusiikkiaan, mutta vaikuttaa edelleen myös huippusuosioon aikanaan nousseisssa Yön Polte sekä Setä Tamu ja Kuningas Pähkinä-kokoonpanoissa.
Tässä jutussa voit kuunnella Mikko Tammisen haastattelun, jossa hän avaa ajatuksiaan muun muassa siitä, miksi suomalaiset kuuntelevat nykyään kotimaista poppia jopa enammän kuin rokkia ja raskasta musiikkia. Haastattelu käynnistyy kuvakkeesta kuvan alta.