Ensi viikon lakkoihin valmistautuva Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT) on ajautunut poikkeukselliseen kiistatilanteeseen.
Liiton lähes 50 työntekijää osallistui tänään perjantaina mielenilmaukseen liiton johtoa vastaan.
Työntekijät eivät menneet työpaikoilleen.
Syy mielenosoitukseen on ”huono johtaminen”, sanoo työsuojeluvaltuutettu, työsuojelutoimitsija Pasi Ritokoski.
– Liitossa on heikentynyt henkilöstöpolitiikka sekä johdon ja henkilöstön väliset suhteet, Ritokoski sanoo Ylelle.
Ritokosken mukaan AKT:n johto ei kuuntele työntekijöitä samalla tavalla kuin aiemmin.
Muutos huonompaan alkoi työntekijöiden mukaan noin vuosi sitten, kun AKT:ssa tehtiin organisaatiomuutos.
– Aiemmin mietittiin ja sovittiin yhdessä asioita. Nyt on menty sanelupuolelle, Ritokoski sanoo.
AKT on kuljetus- ja ahtausalalla työskentelevien työntekijöiden ammattiliitto. Sen jäsenet ovat osallistumassa ensi viikolla SAK:n Painava Syy -nimisiin lakkoihin.
– Nyt kun näitä lakkoja on tulossa, ja mekin (AKT) olemme niihin lähdössä, niin ajateltiin, että voidaan näyttää mallia, miten se tapahtuu työpaikoilla, Ritokoski heittää.
”Viimeinen pisara oli henkilöstökysely”
Työsuojeluvaltuutettu Ritokoski ei suostu avaamaan yksityiskohtaisesti ”johtamisen ongelmakohtia”, mutta hän sanoo esimerkkinä sen, että liitossa on otettu käyttöön ”uusia rangaistuksia”.
Ne ovat Ritokosken mukaan liittyneet tilanteisiin, joissa liiton työntekijä on hoitanut jonkun jäsenen riitatilannetta tämän työpaikalla.
– Jos työntekijä on epäonnistunut tilanteen hoitamisessa, hänet on siirretty toisiin tehtäviin, Ritokoski sanoo.
– Liiton johto on ottanut uusia rangaistuksia käyttöön.
Ritokosken mukaan ongelmallista on se, ettei henkilöstölle ole kerrottu etukäteen näistä uusista ”rangaistuksista”,
Työntekijöiden kokemuksen mukaan huono henkilöstötilanne on jatkunut noin vuoden ajan.
– Johdolle on yritetty puhua, mutta meitä ei ole kuultu. Viimeinen pisara oli henkilöstökysely.
AKT:ssa tehtiin kysely henkilöstölle noin kuukausi sitten.
– Kyselyssä näkyy, että henkilöstö voi huonosti. Siihenkään ei reagoitu millään tavalla. Se oli viimeinen niitti, sanoo Ritokoski.
Puheenjohtaja Kokko: Tulee aikamoisena yllätyksenä
AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko valittiin liiton puheenjohtajaksi syksyllä 2021.
Hän sanoo olevansa yllättynyt työntekijöiden kertomista ongelmista.
– Tulee aikamoisena yllätyksenä. Herra Ritokoski tai muutkaan eivät ole tällaista meidän [johdon] suuntaan viestineet, Kokko sanoo.
Kokon mukaan hän sai eilen ilmoituksen perjantain ulosmarssista ja sen syystä.
Kokko sanoo, että työntekijät ”vähintäänkin liioittelevat”, kun puhuvat uusista rangaistuksista.
– Jos ihminen toimii toistuvasti väärin ohjeista huolimatta, niin meillä on pyritty ensin antamaan varoitus ja työnohjausta. Sitten on siirretty uusiin tehtäviin, jos vanhat tehtävät eivät onnistu, Kokko toteaa.
Puheenjohtaja ottaa kantaa myös henkilöstölle tehtyyn kyselyyn.
– Jos odotetaan, että päivänä yksi jotain kerrotaan ja päivänä kaksi kaikki on korjattu, se on vähän epärealistinen odotus, Kokko sanoo.
Hänen mukaansa myös henkilöstöllä itsellään on vastuu siitä, että asioita lähdetään muuttamaan.
AKT:n sisäiset ongelmat eivät ole ensimmäistä kertaa nyt julkisuudessa.
2000-luvun alussa AKT:n puheenjohtajaksi valittu Timo Räty sai voimakasta arvostelua johtamistyylistään. Lopulta hänet tuomittiin korkeimmassa oikeudessa liiton viestintäpäällikkö Hilkka Ahteen työsyrjinnästä sakkoihin.
Juttua tarkennettu 9.12.2023 klo 9.10. Jutussa mainittiin aiemmin, että Timo Räty sai 2000-luvun alussa voimakasta arvostelua. Lause muutettu muotoon ”2000-luvun alussa puheenjohtajaksi valittu Timo Räty sai voimakasta arvostelua johtamistyylistään.